Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cerebellar Hypoplasia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cerebellar Hypoplasia. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. joulukuuta 2014

Kummikissat Runo & Virke kotia etsimässä

Kummikissat Runo ja Virke ovat päässeet hoitonsa suhteen niin pitkälle, että kaksikolle on vihdoin ajankohtaista aloittaa ikioman kodin etsiminen. Parhautta olisi yhteinen koti, sillä molemmat silminnähden nauttivat toistensa kanssa peuhaamisesta ja Runo on tottunut pentunsa erikoisuuteen pienestä pitäen. Mikä Virkkeellä oleva pikkuaivojen kehityshäiriö sitten oikein onkaan?





Cerebellar hypoplasia eli pikkuaivojen kehityshäiriö on neurologinen tila, jossa motoriikasta vastaavat pikkuaivot jäävät alikehittyneiksi. Kehityshäiriö voi johtua esim. bakteeri- tai virusinfektiosta, myrkytyksestä, aliravitsemuksesta tai fyysisestä vammautumisesta sikiöaikana. Häiriön yleisiä tunnusmerkkejä ovat tasapaino-ongelmat ja/tai lihasten vapina. Liikkeiden koordinointi on hankalampaa kuin normaalisti, oireilu voi lisääntyä innostuessa ja se usein helpottuu levossa. Tila ei ole etenevä tai tarttuva eikä se vaikuta eliniänodotteeseen tai terveyteen. CH:n oireet voivat olla vaihtelevia lievästä hyvin merkittäviin motorisen koordinoinnin vaikeuksiin. Mikäli tasapaino on niin huono että se estää turvallisen liikkumisen ja kissan normaalin elämän, on luopumista harkittava.



Virkkeen tila on hyvin lievästä päästä eikä sillä ole vaikutusta kissan elämänlaatuun. Se on itse tottunut tilaansa pienestä pitäen ja kaikki välttämättömät päivittäiset toimet sujuvat siltä normaalisti. Pentuajan kehitys on ollut hieman normaalia hitaampaa: ympäristön havainnoimisessa, liikkeellelähdössä ja kiinteään ruokaan totuttamisessa meni pidempään, kuin yleensä. Painonkehitys ja kasvu ovat olleet myös hitaampia, mutta nyt yli 4 kk iässä Virke on ehkä normaalin, luovutusikäisen pennun kokoinen. Pikkuinen on kuitenkin riemukas ja reipas pieni touhupakkaus, joka valloittaa kaikkien näkemiensä ihmisten sydämet. Muutamia asioita on erityiskissan kanssa kuitenkin hyvä ottaa huomioon - isoja, kattoon asti ulottuvia kiipeilypuita olisi hyvä välttää turvallisuussyistä, lisäksi toisinaan hieman haparoivat askeleet liukuvat kovilla lattiapinnoilla helpommin ja matot lattioilla tekevätkin liikkumisesta sujuvampaa.





















Runon huonossa kunnossa olleista hampaista löytyi paljon korjattavaa, poistoon nimittäin meni peräti viisi hammasta, joista yksi oli iso yläkulmahammas. Hampaanpoiston jälkeen Runo sai 5 päivän antibioottikuurin ja sen antamisessa koeteltiin kyllä luottamusta kotihoitajaa kohtaan. Vaikka Runo muuten onkin helposti käsiteltävä, niin suuhun kajoaminen ei ollut ollenkaan mukavaa hommaa. Toipuminen meni kuitenkin hyvin ja Runo pystyy edelleen käyttämään purukalustoaan siinä, missä muutkin kissat. Kulmahampaan poistosta Runolle jäi kuitenkin uusi, hölmömpi ilme, sillä ylähuuli näyttää löytäneen lepuutuspaikkansa jäljellä olevan alakulmahampaan päältä ;)



Viime viikolla kaksikko kävi yhtä aikaa steriloinnissa, kun Virkekin painoi viimein tarpeeksi leikkausta varten. Nukutuksesta heräillessä Virke kuulemma oli huojunut melkoisesti ja saikin erikoishuomiota heräilemällä hoitajan sylissä. Runon hampaita tulee vielä hieman tarkkailla, jos jäljelle jäänyt alakulmahammas hiertää pahasti ylähuulta niin hammasta täytyy hieman lyhentää. Kuluja tähän pieneen perheeseen on mennyt huomattavasti normaalia enemmän.

Runon ja Virkkeen löydät nyt sivuiltamme koteja etsivistä. Toivottavasti kaksikolle löytyy ihana, oma koti, joka vaikka kertoilisi pienen perheen kuulumisia joskus jatkossakin.


Auta tätä kissakaksikkoa osallistumalla kummikissakeräykseen: FI09 5780 3820 0828 72 
viitenumero: 5089
Kiitos avustasi!

Rekku Rescue ry:lle on myönnetty keräyslupa POL-2014-10502 ajalle 1.1.2015-31.12.2016 koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta.



sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Kummikissat Runo ja Virke eläinlääkärissä

Kummikissoillemme Runolle ja Virkkeelle oli varattu aika eläinlääkäriin tarkastukselle, ja töistä kotiin kiirehtiessäni kiittelin mielessäni sateetonta säätä. Matkan taittaisimme nimittäin julkisilla, kun kyytiä ei ollut järjestynyt. Molemmat menivät kuljetusboksiin nätisti mutta heti bussiin päästyämme alkoi surkea, pieni nau'unta. Runo ei selkeästi pitänyt bussilla matkustamisesta... Itse jännitin, mitä klinikalla mahdetaan kaksikosta sanoa.


Klinikalla tapasin Mian, joka oli tullut kuvaamaan käyntiämme, ja pääsimme saavuttuamme juuri sopivasti suoraan vastaanotolle. Runo pääsi ensimmäisenä tutkittavaksi, sillä se oli tulossa jo oma-aloitteisesti boksista ulos Virkkeen torkkuessa rauhallisesti.


Runo käyttäytyi eläinlääkärin käsittelyssä todella hienosti, vaikka hieman ujo neiti onkin. Riemastuttavat uutiset saimme Runon hännästä, joka siis on joskus katkennut trauman seurauksena. Hännäntöpön päässä luustoa peittää aivan normaalisti iho -  karva siihen tuskin koskaan kasvaa takaisin, mutta koska töpö ei kissaa itseään millään tavalla haittaa, ei sille ole tarpeen tehdä mitään. 


Korvissa Runolla oli edelleen runsaasti eritettä. Toisinaan pahan korvapunkkitartunnan seurauksena korvia ei ole edes mahdollista saada kotikonstein puhtaaksi, sillä eritettä on niin syvällä korvissa. Jatkamme kuitenkin vielä kotona korvien puhdistamista päivittäin ja toivomme, että se riittää. Käynnin yllätys Runon suhteen oli se, että hampaista löytyi kipeän näköisiä vaurioita, hammaskiveä ja ientulehdusta. Vähintään yksi alaposkihammas olisi poistettava hammassyöpymän takia. Hampaiden katsominen olikin ainoa toimenpide, jota Runo vastusteli enemmän: luultavasti suu on reppanalla ollut kipeä.



















Runoa tutkittaessa heräili Virkekin torkuiltaan ja sen vuoro oli seuraavaksi. Pikkuisella oli myös vielä korvapunkkien eritettä korvakäytävissä, joten sen kanssa jatketaan myös päivittäistä putsailua. Mahdollisen sisäkorvan tulehduksen varalta Virke sai antibioottikuurin. 














Virkkeen refleksejä ja liikkumista tutkittiin tarkasti. Liikkeiden seuraamiseksi siirryimme klinikan eteiseen, sillä kävelyä oli helpompi seurata mattojen päällä. Virke ehti hurmata muutaman asiakkaan sekä myöskin kakkaamaan matolle... Hätä ei lue lakia, tuumasi pikkuinen, kun eläinlääkäri siivosi kakkaa klinikan eteismatolta. :D


Virkkeen oireet viittaavat johonkin keskushermostolliseen sairauteen, todennäköisimpänä jo epäiltyyn pikkuaivojen kehityshäiriöön. Tilasta ei kissalle itselleen ole haittaa, kun oireetkin ovat kohtuullisen lieviä, joten pikkuinen kykenee normaalin elämään sen kanssa. Tulevan kodin täytyy tietysti ymmärtää Virkkeen erityinen tila ja ottaa se huomioon kissan seuraamisessa ja kodin turvallisuudessa. 


Runolle on varattu aika hammashoitoon tulevana torstaina ja kirjoittelen lisää ihanaisen mamin voinnista tuon jälkeen. Haaveilen jo hieman josko kaksikolle löytyisi koti yhdessä, sillä tätä pientä perhettä olisi sääli erottaa. Emo on tottunut lapsukaisensa poikkeavuuteen jo pienestä pitäen ja osaa suhtautua siihen normaalisti. Ja mikä olisi pikkuiselle parempi seuralainen kuin oma äiti! Tänäänkin katselin sydän hellyydestä sulaen, kun kaksikko leikki keskenään.



Tässä hieman terveisiä Virkkeen omasta peuhuhetkestä 

Käyntikertomukset Felinasta
Runo ja Virke kiittävät jo kaikesta tähän menneestä saaneestaan avusta!


Auta tätä kissakaksikkoa osallistumalla kummikissakeräykseen: FI09 5780 3820 0828 72 
viitenumero: 5089
Kiitos avustasi!

Rekku Rescue ry:lle on myönnetty keräyslupa POL-2014-10502 ajalle 1.1.2015-31.12.2016 koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta.







torstai 16. lokakuuta 2014

Kummikissaperhe Runo & Virke

Tämä pieni perhe, emo Runo ja sen ainoa pentu Virke, siirtyivät pääkaupunkiseudulle yhdistyksen hoitopaikkaan Satakunnasta. Pennusta meillä oli etukäteen tieto, että siinä on luultavasti jotain vialla, se kun kuulemma tärisi kummallisesti. Päätimme, että pennun tila tulee selvittää, jos se olisi kovin sairas niin viimeinen matka on parempi palvelus, kuin mahdolliset pitkittyneet kivut, mikäli pennun tila olisi niin huono.





Molemmat pääsivät nopeasti tarkastukseen, kun saimme meille vapaaehtoistyötä tehneen eläinlääkärin kotikäynnille. Runo-emolta löytynyt vika oli sen katkenneessa hännässä. Luultavasti vanhan trauman takia katkenneen hännän päästä pilkisti siististi nikama. Vaikka töpö oli sinänsä siistin näköinen, se luultavasti tulee vaatimaan amputoinnin ja uudelleensulkemisen, sillä luun jättäminen paljaaksi olisi riski. Runo antoi käsitellä itseään kiltisti ja se on pitänyt pennustaan ensiluokkaisesti huolta. 



Virkkeen suhteen diagnoosia oli vaikeampi tehdä. Pennulla on lievää epävakautta liikkeissään ja paikalla ollessaan pään huojumista. Se on kuitenkin reipas ja virkeä. Kyseessä voisi olla esimerkiksi sisäkorvan tulehdus, mutta pentu ei vaikuta siltä, että sillä olisi kipuja tai sen tila haittaisi sitä yhtään. Oireet vaikuttaisivat neurologiselta häiriöltä ja tällä hetkellä Virkkeellä epäillään pikkuaivojen kehityshäiriötä (cerebellar hypoplasia). Molemmat saivat kotikäynnillä ensimmäisen rokotuksensa, kun matokuurikin oli jo ennen siirtymistä ehditty antaa.

Korvista sekä emolta että pennulta paljastui korvapunkki, korvat puhdistettiin ja molemmat saivat punkkiin lääkityksen. Runo antoi puhdistaa korvansa nätisti, vaikka alkuun epäilikin, mitä tässä oikein ollaankaan tekemässä. Virke ei olisi malttanut pysyä millään paikallaan ja pikku vilpertin hoitaminen olikin hieman haasteellisempaa, sillä menojalkaa olisi vipattanut koko ajan. 




Tälle ihanalle pienelle perheelle on nyt varattu aika kissoihin erikoistuneelle lääkärille, jolta toivon mukaan saadaan Virkkeen tilalle niin varma diagnoosi, kuin tällaisessa tapauksessa on mahdollista ja Runon häntä tulee tarkistettua ja leikkauksen tarve arvioitua. Molempien hoitoon tulee menemään huomattavasti paljon enemmän kuluja, kuin kotihoitopaikoissamme yleensä menee, pyytämämme kulukorvaus ei tule kattamaan näidenkään hoidosta kuin murto-osan. Haluamme kuitenkin hoitaa tämän ihanan pikku perheen kuntoon ja antaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. 



Runosta ja Virkkeestä tuli siis yhdistyksen kummikissoja, joiden hoitoon keräämme varoja ja tulemme seuraamaan näiden kahden taipaletta jatkossa. Lääkäriaika on varattu heti ensi viikon alkuun, joten lisää kaksikosta ja etenkin Virkkeen eriskummallisesta tilasta tiedämme toivottavasti silloin. Voit auttaa meitä hoitamaan nämä kaksi kuntoon osallistumalla tavanomaista suurempiin eläinlääkärikuluihin.


Auta tätä kissakaksikkoa osallistumalla kummikissakeräykseen: FI09 5780 3820 0828 72 
viitenumero: 5089
Kiitos avustasi!



Rekku Rescue ry:lle on myönnetty keräyslupa POL-2014-10502 ajalle 1.1.2015-31.12.2016 koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta.