Kotihoitaja kertoo Bobby-koirasta

Olen aiemmin toiminut kissojen kotihoitajana mutta hoitolaistauon aikana päätin ilmoittautua myös koirien kotihoitajaksi. Ensimmäinen hoitolainen olikin kohta jo matkalla, pieni chihumix Bobby. Bobby tuli minulle kotihoitoon huhtikuussa, seitsemän kuukauden ikäisenä, jäätyään kodittomaksi.

Ensimmäiset päivät menivät ihan tutustuessa, ja pian sainkin hyvän kuvan Bobbyn luonteesta. Bobby on erittäin seurallinen sylivauva, pentumaista tarmoakin löytyy leikkien yhteydessä, mutta suurin osa päivästä menee hoitotädin sylissä tai jaloissa löhöillessä. Aloitin koulutuksen Bobbyn kanssa ihan alusta alkaen, koska tullessaan minulle Bobby ei ollut vielä sisäsiisti, ja kuuroudesta johtuen en tiennyt, oliko sille opetettu mitään. Kävimme toisen kuuron koiran ja sen omistajan kanssa lenkillä ja sainkin hyviä vinkkejä Bobbyn koulutukseen.

Koulutus alkoi tuottaa nopeasti tuloksia, koska Bobby on erittäin perso herkuille. Nyt Bobby onkin sisäsiisti, osaa tulla luokse, istua ja olla paikallaan, tietenkin käsimerkein. Ruokailukin sujuu rauhallisesti ja kaikki mahdolliset hoitotyöt, esim. kynsienleikkuu ja harjaus, sujuvat ongelmitta. Ulkona lenkkeilessä Bobby kulkee suurimman osan ajasta jalkojen takana, mutta innostuessaan se alkaa näykkiä jalkoja, mistä emme ole vielä päässeet eroon, mutta se on työn alla. Joskus Bobby myös lähtee sinkoilemaan laidasta toiseen, mutta sen saa loppumaan pitämällä hihnaa lyhyemmällä. Mikään hihnaräyhääjä Bobby ei ole, katselee vaan kun toiset koirat menevät sen ohi ja jatkaa matkaansa.

Bobby pitää kaikista ihmisistä, myös lapsista. Se on myös ystävystynyt vanhempieni luona asuvan Sanni-koiran kanssa ja ruokailutkin samaan aikaan ovat sujuneet moitteetta. Kävimme myös ystäväni luona, jossa asustaa kaksi kissaa ja pieni chihuahua. Bobbyä eivät kissat eikä edes toinen koira kiinnostaneet, vaan se alkoi leikkiä löytämällään pallolla ja seuraili meidän ihmisten touhuja.

Olemme kulkeneet paljon autolla, bussilla ja muilla yleisillä kulkuneuvoilla, ja Bobby istuu nätisti joko lattialla tai sitten sylissä. Vielä ei ole eteen tullut asiaa, joka Bobbyä pelottaisi, se on pieni rohkea poika. Bobby pääsi kokeilemaan uimistakin. Ensin ihmeteltiin, että tonnekko pitäis mennä, mutta pian Bobby uikin jo oikein hyvin koiraa.

Rekku Rescuen järjestämissä Hämeenlinnan mätsäreissäkin käytiin esittäytymässä, näyttämässä temppuja ja saamassa rapsutuksia.

Jonkun verran kyselyitä pojasta on tullut, mutta sitä omaa kotia ei vielä ole löytynyt.