Viisikko, osa 3 - kakkapyllyt lääkärissä

Alkuhässäkän ja jatkohässäkän jälkeen viisikko matkasi Lammilta Helsinkiin. Meille saapui kaksi kantoboksillista pömppömahaisia haisuleita ja heti tutustuessa kävi hyvin selvästi ilmi, että nyt ei kyllä ole pienillä suolisto ihan tasapainossa. Löysiä hajupommeja tuli tasaiseen tahtiin kaikilta ja mitkään kotihoitokeinot eivät masuja rauhoittaneet. Ruokavalio oli vaihdettu jo edellisessä kotihoitopaikassa mahdollisimman simppeliin (kanaa ja seitiä) ja maitohappobakteereja ja muita ripuliin tarkoitettuja valmisteita oli ollut käytössä ja näillä mekin jatkoimme.

Pleikkari

Toinen tytöistä, Vita, oli saapumisiltana väsynyt, kuumeinen ja ruokahaluton ja oksentelikin, mutta ruokahalu palasi onneksi normaaliksi heti seuraavana aamuna. Pennut söivät kuin pienet hyeenat, mutta mikään ruoka ei imeytynyt elimistöön vaan kaikki tuli läpi vetisenä ja haisevana kakkana. Pennut olivat laihoja vaikka niillä olikin suuret pömppömahat. Edellisessä kotihoitopaikassa Viisikko oli saanut pitkän matokuurin, joten madot tuskin olisivat pömpötyksen taustalla tai giardia ripulin syynä. Onneksi saimme pian ajan eläinlääkärille tarkempiin tutkimuksiin.

Vita

Eläinlääkärissä tarkastettiin kaikilta pienet silmät, korvat, hampaat ja kuunneltiin keuhkot ja sydänäänet. Valitettavasti eläinlääkärillä oli kerrottavanaan huonoja uutisia, joita en osannut epäillä ollenkaan - kahdella pennuista, Vitalla ja Xboxilla, todettiin vakava sivuääni sydämessä. Kaikki pennut olivat olleet leikkisiä ja virkeitä ripulista huolimatta eikä mitään sydänvian oireita ollut näkynyt päällepäin. Sivuäänet olivat niin vakavia, että päädyimme eläinlääkärin kanssa varaamaan lopetusajan näille kahdelle seuraavaksi päiväksi. Vaikka surullinen pentujen puolesta olinkin, olin onnellinen siitä että Rekku Rescue käyttää kaikki uutta kotia etsivät pennut eläinlääkärin tarkistuksessa! Olisi ollut hirveää, jos sydänvika olisikin tullut ilmi vasta pennun uudessa kodissa.

Xbox

Seuraavana päivänä otin lääkäriin mukaani uusintareissulle myös Gameboyn - se oli päättänytkin olla aivan kesy kissanpoika ja kehrännyt koko edellisen eläinlääkärireissun ajan niin, ettei sydämen ja keuhkojen kuuntelemisesta ollut tullut yhtään mitään. Onneksi tällä reissulla todettiin Gameboyn äänet normaaleiksi ja sain viedä pojan takaisin kotiin Pleikkarin ja Wiin luokse. Eläinlääkärin kanssa keskustelimme eri mahdollisuuksista ripulin hoidossa ja lopulta päädyimme ulostenäytteen keräämiseen. Varmuuden vuoksi jo ennen tulosten tuloa aloitettaisiin yleisimpiin suolistoinfektioihin tepsivä antibioottikuuri.

Wii

Kolmena päivänä keräsin pieneen näyteputkeen ulostetta ja onneksi pienet kissanhiekkasattumat eivät näytteessä haitanneet! Kiikutin näytteen eläinlääkäriin ja hain antibioottikapselit apteekista. Parin päivän päästä kakka alkoikin kaikilla muuttua jo kiinteämpään suuntaan. Loppuviikosta eläinlääkäri soittelikin labratuloksista ja pentujen näytteestä oli löydetty Isospora-alkueläintä ja e. coli -bakteeria, joten vaihdoimme lääkityksen juuri näihin tepsivään tablettiin. Onneksi se oli vain viiden päivän kuuri! Tabletti piti jakaa neljään osaan, koska pienet pennut saivat kerralla vain ¼ tbl. Tabletin jakaminen rikkoi sen päällysteen ja sai sen maistumaan äärimmäisen pahalta. Lisäksi ¼ tablettia oli todella pieni murunen, joten aamuin illoin tabletin syöttäminen kolmelle pennulle olikin ihan oma ohjelmanumeronsa. Kuuri saatiin lopulta kunnialla päätökseen ja ripuli oli lopultakin selätetty! Kaikkien painot lähtivät nousuun kohisten ja pömppövatsat tasaantuivat normaaleiksi masuiksi. Lääkekuurin loppumisen jälkeen saatiin keskittyä lähinnä vain syömiseen ja leikkimiseen.

Kissanauttajan arkea, osa 2

Arvelimme saapuneemme oikeaan paikkaan..

Pari viikkoa sitten saimme yhteydenoton naiselta, joka oli saanut kolme kissanpentua talosta, jonka pihapiirissä kissat lisääntyvät vapaasti - näistä Erja kirjoittikin edellisessä blogipostauksessa. Saimme myös paikan yhteystiedot ja aloimme heti toimia, jotta kissojen lisääntyminen saataisiin loppumaan. Otimme yhteyttä paikan isäntään ja hän oli onneksemme valmis ottamaan apumme vastaan. Aurinkoisena lauantaina lähdimme kohti Lohjaa paikkaa katsomaan. Meinasimme jo ajaa paikan ohi mutta tien varrella oleva "kissanpentu"-kyltti ei jättänyt erehdyksen varaa oikeasta pihasta.

Täältähän niitä kissanpentuja saa

Isäntä oli saanut ennen tuloamme otettua kuistilleen häkkiin kiinni vielä jäljellä olevat 3 pentua sekä yhden leikkaamattoman uroskissan. Osa kissoista kävi kuulemma sisälläkin, osa eli ainoastaan ulkona ja karttoi ihmisen läheisyyttä. Tarjosimme mahdollisuutta leikkauttaa jokunen kissa yhdistyksen laskuun, mutta ehkäpä 20 kissavuoden jälkeen isäntä oli tullut siihen tulokseen että kissaton elämä voisi vaihteeksi olla helpotus ja halusi luovuttaa kaikki kissat yhdistyksellemme.

Isäntä oli saanut neljä kissaa sisälle taloon ja kysyimme tietenkin saisimmeko nähdä kissat. Kuulemma vain yhden kannattaisi mennä sisätiloihin, joten minä ja Jaana jäimme ulos kun Katja meni miehen perässä sisälle taloon. Kohta alkoi talosta kuulua kamalaa mekkalaa, kuullosti siltä kuin sisällä olisi isokin kamppailu meneillään - katsoimme Jaanan kanssa toisiamme kauhistuneina ja mielikuvituksemme laukkasi jo kuvitellen mitä kaikkea kamalaa talossa voisikaan tapahtua! Onneksemme, ennenkuin menimme perään, Katja tuli ulos ja vieläpä ihan ehjin nahoin. Kissat olivat pelästyneet vierasta ihmistä niin pahasti että olivat lähteneet sinkoilemaan pitkin seiniä ja ikkunoita. Tilanne oli ollut oikeasti pelottava, suunniltaan oleva kissa voi nimittäin halutessaan saada aika ikävää jälkeä aikaiseksi. Totesimme että on parempi jos me kaikki odotamme ulkona, isäntä veti hanskat käteensä ja lupasi ottaa sisätiloissa olevat kissat kiinni. 

Komea kolli

Bongaatko kissat

Kuuntelimme kamppailun ääniä pihalta ja jännitimme ettei isännälle käy vielä hassusti. Välillä oli hänenkin pidettävä taukoa kiinniottamisessa, mutta aikansa odotettuamme kaikki 4 kissaa oli saatu bokseihin, joissa pääosin pidettiin alkuun raivoisaa taistelua ulos pääsemiseksi. Katselin bokseissa odottavia kissoja, yhdestä kopasta minua tuijottivat kauniit, pyöreät silmät. Mainittakoon tähän että heikkouteni on kilpikonna-väriset kissat, jotka useimmiten vaan ovat mielestäni uskomattoman kauniita...

Kaunokainen

Pakkasimme boksit autoon, katselin noita kauniita silmiä ja juttelin matkalla muille kissan äänellä; "katsokaa nyt miten kaunis olen, minä olen aika ihana kisuli, ihan rauhassa täältä katselen". No niinhän siinä sitten kävi että halusin ottaa tämän kilpparin itselleni hoitoon, kotiuduin reissusta siis uuden hoitolaisen kanssa. Joku tässä kissassa puhutteli minua niin että halusin tuoda sen mukanani kotiin. Ja todettakoon että oma kissaluku on täynnä, mutta saan ainakin hetken aikaa tutustua tähän söpöläiseen ja katsoa millainen luottamus ihmiseen arasta tytöstä löytyy.

Kotimatkan pienimmät seuralaiset

Ensimmäisen viikonlopun kissoja

Paikalle jäi vielä ulkona asustelevat kissat, joita ei kiinni saisi muutoin kuin loukuttamalla. Seuraavana perjantaina suuntasimme siis töiden jälkeen Marian kanssa kohti Lohjaa auto täynnä loukkuja. Laitoimme loukut vireeseen ja lähdimme läheiselle huoltoasemalle syömään, kissat tuskin liikkuisivat talon lähellä kuullessaan vieraiden ihmisten ääniä. Parin tunnin odottelun jälkeen kiinni saatiin kaksi kissaa, takaisin päin oli lähdettävä siinä vaiheessa ettei päivä venyisi tuhottoman pitkäksi. Lopulta lähtiessämme jätimme 4 loukkua vireeseen ja palaisimme lauantaina aamupäivällä paikalle. Sovitusti klo 9 aamulla sainkin puhelun että loukuissa on taas kaksi kissaa lisää. Lähdimme ajelemaan Lohjalle ja matkan aikana kahteen muuhunkin loukkuun oli jäänyt kissat.

Kun olimme kantamassa neljättä loukkua autoon, sinkosi sieltä yllättäen kissa karkuun kuin raketti. Villisti riehuva kissa oli saanut rynkytettyä loukun etuovea sen verran auki että mahtui luikahtamaan pakoon, samasta loukusta joka oli pettänyt jo aikaisemminkin. Meitä tottakai harmitti, nyt paikkaan jäisi vielä ainakin tämä yksi leikkaamaton kolli ja yksi leikkaamaton naaras, jota emme olleet koko viikonlopun aikana vielä nähneet. Paikassa ei ollut yhtään vanhempaa kissaa, isäntä sanoi että laumaa on harvennettu aikaisemminkin. Kuitenkin jos jäljelle jää yksikin leikkaamaton kissa, on tilanne muutaman vuoden päästä taas sama. Jätimme siis paikalle loukkuja ja projekti jatkuu, luultavasti ensi viikonloppuna.

Loukussa

En voi sanoa että palaamme paikalle erityisen hyvillä mielin, villiintyneiden kissojen kohtalon päättäminen on aina surullista. Kiinni saadut kissat olivat mahdottomia käsitellä, edes isäntä itse ei olisi uskaltanut siirtää niitä loukuista kuljetuslaatikoihin. Mutta saadaksemme kissojen loputtoman lisääntymisen kuriin, on tilanteelle pakko tehdä jotain. Loukutetut kissat pääsevät eläinlääkärin toimesta paremmille hiirestysmaille ja me kannamme ikävän vastuun päättää toisen elämästä. Kissaongelma on Suomessa todellinen, ja pieni askel kerrallaan toivomme saavamme tilannetta paremmaksi, vaikka ne askeleet ovat välillä raskaampia ottaa.

Kissanauttajan arkea

Meille vinkattiin avunpyynnöstä, jossa eräs nainen oli ottanut vastaan kolme kissanpentua Lohjalta. Paikassa oli noin parikymmentä leikkaamatonta kissaa, jotka tietysti lisääntyivät keskenään. Talon pihaan oli jätetty pentuja pieneen häkkiin ja kyltti päälle: Täältä saa kissanpentuja. Paikasta on tehty eläinsuojeluilmoituksia, mutta valitettavasti tällaiseen tilanteeseen on todella vaikea puuttua, ellei kissojen omistaja sitä itse halua. Laissa ei määritellä, kuinka monta eläintä voi yksi ihminen omistaa. Jos eläimet saavat sen verran hoitoa, että ne selviävät, eivät viranomaisetkaan pysty asiaan puuttumaan. Toki ihmisiä voi neuvoa ja opastaa, mutta siihen melkein päättyvät konstit tilanteen muuttamiseksi.

Hellevi, Hillevi ja Hermanni.

Suomessa kissojen tilanne on edelleen erittäin huono. Hoitamattomia kissoja jaetaan ilmaiseksi siellä täällä ja kun huomataan, että kissaan pitäisikin laittaa rahaa, on helpompi ja nopeampi ratkaisu laittaa kissa eteenpäin tai pistää se pihalle. Kun hoitamaton kissanpentu tulee kotiin, tulisi se ensimmäisenä madottaa useampaan kertaan (esim. Axilur on hyvä matolääke), se tulisi rokottaa kahteen kertaan ja leikkauttaa. Kaikkiin näihin toimenpiteisiin menee noin 200 € rahaa. Hinnat toki vaihtelevat paikkakunnittain ja eläinlääkäreittäin. Kissan sterilointia ei kovin monesta paikasta saa  alle 100 eurolla, rokotukset maksavat noin 50 €/kerta ja madotuksiinkin menee rahaa.

Pennun pedikyyri.

Lupasimme ottaa nämä kolme pentua kotihoitopaikkaamme ja reilun tunnin päästä soikin jo ovikello ja kolme pientä pentua kurkkivat aristellen kuljetuskopastaan. Kissoja tuonut nainen kertoi niiden olevan vielä melko arkoja. Kissat olivat olleet hänellä noin 1,5 viikkoa ja olivat alkuun hyökkineet kimppuun ja olivat kauhuissaan ihmisen seurasta. Kissat olivat arviolta luovutusiän kieppeillä, eli noin 12-viikkoisia.

Korvissa ei näkynyt punkkia, mutta hieman niistä sai ottaa likaa pois korvahuuhteen avulla.

Otimme kissat laatikosta yksitellen ja totesimme niiden olevan oikein kehityskelpoisia pentuja, ainakin näin ensisilmäyksellä. Jännittiväthän ne toki kovasti, mutta eivät poksuneet, sähisseet, purreet tai muuta vastaavaa. Kissat näyttivät yllättävän hyväkuntoisilta, yleensä tällaisilla pennuilla on vähintään silmätulehdus ja korvapunkki. Näillä hieman silmät rähmivät, mutta eivät näyttäneet tulehtuneilta. Toki kissojen kokema stressi saattaa laukaista silmätulehduksen tai muuta vaivaa parin päivän sisään muutosta.

Axilur-kuurin aloitus.

Alkutarkastuksen jälkeen otimme kissat yksitellen käsiteltäväksi. Kaksi pienempää kisua paljastuivat tytöiksi ja isompi kaveri oli kolli. Kaikilta leikattiin kynnet, puhdistettiin silmät ja korvat sekä ne saivat Axilur-matolääkettä. Yhdeltä pikkuiselta löytyi punkki sisäreidestä ja Katja tottunein ottein nappasi sen pois pihtien avustuksella. Kissat asuvat nyt Katjan luona alkueristyksessä 5 päivää ja sen jälkeen muuttavat toiseen hoitopaikkaan totuttelemaan ihmisten seuraan ja käsittelyyn. Viiden päivän alkueristyksen aikana kissoille annetaan giardiahäätö, joka on 10 päivän Axilur-kuuri. Kuurin puolivälissä täytyy kissojen elinympäristö desinfioida kunnolla, joten silloin on helppo siirtää kissat uuteen hoitopaikkaan. Giardia on todella yleinen loinen, joka aiheuttaa vatsavaivoja kissoille. Kun kisut alkavat näyttää siltä, että ne voi luovuttaa uuteen kotiin, ilmestyvät ne www.rekkurescue.com -sivustolle kotia etsimään! Kissanristiäisiäkin ehdimme jo viettää ja nämä pienet ovat nimeltään Hillevi, Hellevi ja Hermanni.

Rekku Rescuen kotihoitopaikoissa on tällä hetkellä 70 kissaa! Näiden kissojen eläinlääkärikuluihin, ruokintaan, Axilur-kuureihin ym. menee todella paljon rahaa eikä kulukorvaus valitettavasti kata kaikkia kuluja.

Täältä voi katsoa, kuinka voi auttaa meitä toiminnassamme: 

http://www.rekkurescue.com/voit_auttaa.php

Rekku Rescue pyrkii järjestämään  mahdollisuuksien mukaan kissojen leikkauspäiviä. Seuraava leikkauspäivä on Lopella sunnuntaina 21.9.2014.
Lisätietoja tapahtumasta: http://www.rekkurescue.com/tapahtuma.php?id=170

Tallinnaan tarhavierailulle

Tallinnan kissa-ja koiratarha Loomade Hoiupaik on tehnyt Rekku Rescuen kanssa yhteistyötä useiden vuosien ajan. Tarhalla on keskimäärin reilu viisikymmentä koiraa ja yli sata kissaa. Tallinnan tarha vastaanottaa löytöeläimiä useista kunnista sekä auttaa tämän lisäksi mm. Itä-Virossa sijaitsevaa Kohtla-Järven tarhaa ottamalla eläimiä tarhalta ja etsimällä niille koteja Tallinnan läheisyydestä tai kauempaa. Tallinnan tarhalle on Rekku Rescuen toimesta toimitettu useita tuhansia kiloja ruokalahjoituksia sekä osalle löytöeläinpaikan eläimistä on etsitty koteja myös Suomesta.

Tallinnan tarha kastroi/steriloi suurimman osan eläimistä, jotta vahinkopentuja ei jatkossa syntyisi. Pari vuotta sitten tarhalla aloitettiin kokeilu, jossa varhaissteriloitiin koiranpentuja. Tämä koettiin erittäin onnistuneeksi ja tällä hetkellä lähes kaikki koirat ovat uuteen kotiin mennessään lisääntymiskyvyttömiä. Narttupennut pystytään sterilisoimaan noin 3-4 kuukauden iässä ja urokset hieman myöhemmin. Valitettavasti vielä tällä hetkellä tarhan eläinlääkärit eivät varhaissteriloi kissanpentuja, mutta toisissa paikoissa Viron klinikoita, aletaan pikku hiljaa myös varhaissteriloimaan kissanpentuja kissaongelmien ehkäisemiseksi.

Tallinnan tarha sijaitsee reilun viiden kilometrin päässä Tallinnan satamasta ja sinne onkin helppo matkustaa vaikkapa taksilla päiväseltään koiria taluttelemaan, kissoja rapsuttelemaan ja samalla tutustua uuteen mahdolliseen perheenjäseneen, mikäli sellainen on harkinnassa. Tarha on avoinna kävijöille tiistaista sunnuntaihin, maanantain ollessa tilojen siivous/desinfiointipäivä. Eläinten kyselijöille suositellaankin nykyään aina tutustumismatkaa, jotta samalla näkee toimiiko uuden omistajan ja eläimen kemiat. Samalla toivomme uuden omistajan näkevän eläimen aiemman olosuhteen, joka auttaisi ymmärtämään eläintä ja antamaan sille aikaa uuteen kotiin sopeutumisessa. Henkilökunta opastaa mieluusti kävijöitä ja tarhalta löytyy myös suomen ja englannin kielen taitavaa henkilöstöä.

Mennyt kesä on ollut löytöeläinten suhteen vilkas myös Tallinnassa. Paljon pentuja on saapunut tarhalle, mutta onneksi useat virolaiset ovat kiinnostuneita tarjoamaan kodin pennuille ja kodinetsintää on tehty lähinnä aikuiselle koirille, joiden tarhallaoloaika on pidentynyt. Rekku Rescuen tarkoituksena on auttaa nimenomaan koiria, jotka ovat useamman kuukauden viettäneet tarhalla, eikä omaa kotia ole Virosta syystä tai toisesta löytynyt. Kissoille on etsitty koteja melko harvakseen, koska myöskään Suomen kissatilanteessa ei ole kehumista.

Tarhan yhteydessä toimii myös eläinklinikka, joka on avoinna päivittäin. Klinikalta voi matkustaessaan oman koiran kanssa hakea esimerkiksi ekinokokkimadotuksen ennen Suomeen paluuta. Tarhalla on tänä vuonna aloittanut ortopediaan erikoistunut eläinlääkäri ja klinikka tarjoaa palveluita myös suomalaisille asiakkaille. Klinikalle on myös saatu hankittua röntgenlaitteet sekä sieltä löytyy allas vesiterapiaa varten.

Mikäli vierailet Tallinnassa, kannattaa Loomade Hoiupaik pitää mielessä. Siellä sosiaaliset kissat nauttivat kävijöiden rapsutuksista ja haukkuvat karvakorvat lähtevät mieluusti lenkille. Samalla tarha ottaa mieluusti vastaan hyvälaatuista kissan- tai koiranruokaa nälkäisille asukkaille. Onpa osalle vierailijoista käynyt niin, että joku onnistuu hurmaamaan kävijän ja uusi koti on löytynyt sitä odottavalle. Lisätietoa Tallinnan tarhasta löytyy sivuilta: www.pets.ee

Valokuvakilpailun voittaja

Blogissamme järjestetty valokuvakilpailu on päättynyt ja paras kuvakin on jo äänestetty teidän lukijoiden toimesta. Kiitos oikein paljon avustanne, voittajan päättäminen olisikin ollut todella vaikeaa, onneksi on tällainen äänestysmahdollisuus olemassa! Tässä seuraa kolme parasta kuvaa, joista ykkönen palkitaan.

Voittaja:

Ääniä 79

Kakkonen

Ääniä 51

Kolmonen

Ääniä 49

Onnea voittajalle, saat asian tiimoilta sähköpostia jotta voimme postittaa sinulle voittosi! Kiitos vielä kaikille osallistujille ja äänestäjille myös tasapuolisesti.

Rekku-kauppa ja Hyvän mielen puoti

Rekku Rescuella on netissä kaksi verkkokauppaa avoinna ympäri vuorokauden; virallinen Rekku-kauppa ja Hyvän mielen puoti. Rekku-kaupassa myydään yhdistyksen teettämiä, logollisia kannatustuotteita. Hyvän mielen puodissa taas on myytävänä pienempiä eriä erilaisia tuotteita, käsitöitä ja uniikimpaa tavaraa eläinten hyväksi.

Aina yhtä kätevä eko-kassi

Kun yhdistys alkoi muodostua ja toiminta kehittyä, alkoivat yhdistyksen kannattajat kaipaamaan logollista t-paitaa, joita alkuun tilattiin pieni erä kysynnän mukaan. Parin yksittäisen erän jälkeen sitten päätettiin, että jonkinlainen määrä peruspaitoja voisi olla myynnissä jatkuvasti. Silloin syntyi Rekku-kauppa. Rintamerkkejä tehtiin alkuvuosina lasten leluksi tarkoitetulla rintamerkkikoneella. Iloisen värinsä ja kivan logon ansiosta merkkejä myytiin ja lelulaitteen hajottua hankittiin oikea pieni metallinen rintamerkkikone, jolla saadaan nyt tehtyä merkkien lisäksi avaimenperiä ja magneetteja. Muut logotuotteet kauppaan ovat tulleet kysynnän mukaan ja foorumilla voit päästä myös itse vaikuttamaan asiaan. Ehdotukset ja keskustelua aiheesta löytyy foorumilta Uutiset kohdassa otsikolla Uusia tuotteita Rekkukauppaan!  

Iloisen värisiä rintanappeja Rekku-logolla

Katteet on pyritty pitämään melko pienenä, jotta kaikki voisivat halutessaan tilata t-paitaa tai muuta pientä, sillä ainahan se on mainosta jos jollain on Rekku-kassi tai Rekku Rescue t-paita katukuvassa. Rekku-kaupan tuotteilla siis yhdistys saa näkyvyyttä ja toivottavasti herättää ihmisiä myös ajattelemaan eläinten asioita. Tästä oiva esimerkki on kampanjapaitamme, Munaton on harmiton - leikkauta lemmikkisi. Paita syntyi tarpeesta mainostaa lemmikkien sterilisoinnin tärkeyttä, nasevalla sloganilla saa varmasti herätettyä keskustelua aiheesta ja voi puhua asian puolesta.

Hyvän mielen puoti on aloittanut toimintansa vuonna 2011. Puoti perustettiin kaupan rinnalle kirjanpidollisista syistä, puodissa myynti on lahjoitusta. Kaikki tuotteet puodissa on jossakin muodossa lahjoituksena saatua. Puodin valikoima vaihtuu usein ja välillä myynnissä on hyvinkin pieniä eriä jotain tuotetta, koska suurin osa on käsityönä valmistettuja eivätkä massatuotannossa. Uniikit tuotteet kannattaa siis napata ostoskoriin pian niiden ilmestyttyä. Myös Hyvän mielen puotiin kaivataan koko ajan uusia tuotteita myyntiin, ja esimerkiksi innokkaat käsityöihmiset voivat ottaa yhteyttä rekkupuoti@gmail.com.

Eläintenauttajan avaimenperä

Uniikkeja kissakaulakoruja

Ja huom. ei kannata rajata tuotevalikoimaa käsitöihin, vain mielikuvitus on rajana. Myös tällä tavalla voit auttaa tärkeässä työssä eläinten hyväksi.

Tervetuloa ostoksille!

Aran kissan kesyttäminen

Rekku Rescuelle saapuu usein kissoja, jotka eivät ole kunnolla tottuneet ihmisen seuraan ja kaipaavat kesytystä. Näistä kissoista kuitenkin näkee, että ne jollain tapaa hyväksyvät ihmisen seuran eivätkä ole täysin villiintyneitä. Täysin villiintyneen kissan kesytys ja käsittely on liian vaarallista ihmiselle sekä todella stressaavaa kissalle. Usein näissä selvissä tapauksissa kaikille paras vaihtoehto on kissan päästäminen sateenkaarisillalle. Siellä kissan ei tarvitse pelätä, nähdä nälkää tai kärsiä jollain muulla tavalla.

Terttu jostain syystä rentoutui parhaiten ollessaan selällään.

Kissan kesyttäminen aloitetaan ihan vain viettämällä aikaa kissan seurassa. Sille voi lukea kirjaa, jutella mukavia, näyttää rauhoittavia signaaleja ja olla itse mieleltään rauhallinen ja ystävällinen. Rauhoittavia signaaleja ovat esimerkiksi rauhalliset liikkeet, haukottelu ja silmien siristely sekä silmien sulkeminen ja avaaminen hyvin hitaasti. Kun kissa alkaa rauhoittua, se sulkee silmiään ja siristelee sinulle takaisin. Kissojen kanssa ei siis tarvitse vältellä katsekontaktia, kunhan katseesi on rauhoittava. Kissat aistivat ihmisen olotilan todella hyvin. Jos itse pelkäät, kissa ei ala luottamaan sinuun.

Kissalle kannattaa tarjota herkkuja: niitä voi ensin heitellä lähemmäksi kissaa, sitten houkutella sitä lähestymään itseäsi ja lopulta ottamaan herkun kädestä. Jos kissaa jännittää niin paljon, että herkut eivät maistu, kannattaa ihan vaan laittaa kättä hiljalleen lähemmäs kissaa. Ensin sopivan matkan päähän ja kun kissa alkaa tottua siihen ja hieman rauhoittua, niin kättä voi siirtää hieman lähemmäs. Tätä jatketaan niin kauan, että pääsee kosketusetäisyydelle. Sitten voi varovasti rapsuttaa kissaa ja katsoa, miten se reagoi. Käsi otetaan pois kissan luota vasta siinä vaiheessa, kun se on alkanut rauhoittua. Tämä vaatii paljon aikaa, joten kiireisellä aikataululla ei kannata koittaa lähestyä kissaa.

Ruoka on myös todella hyvä kesytysväline. Kun kissa on syömässä, voi sitä varovasti silitellä ja rapsutella. Aluksi voi käden laittaa ruokakipon lähelle ja katsoa, miten kissa reagoi siihen. Tietysti kaikenlaisia äkkinäisiä liikkeitä tulee välttää. Poksuva ja hyökkivä pentu saa hyvän palkinnon siitä, jos ihminen säikähtää ja vetää kätensä pois sen luota. Tämän jälkeen samaan pisteeseen pääsy vaatii kaksi kertaa enemmän työtä.

Udin kesytystä.

Pentujen kanssa tehokkain kesytyskeino on pakkosylittäminen. Eli pennun voi kääräistä pyyhkeeseen ja vain pitää sylissä. Ensimmäisillä kerroilla pentua kannattaa pitää siinä mahdollisimman pitkään, jotta se rauhoittuu. Samalla voi varovasti rapsutella ja tarjota herkkuja kissalle. Kun kissa on rauhoittunut tarpeeksi, voi sen päästää rauhallisesti pois sylistä. Tätä kannattaa toistaa monta kertaa päivässä. Usein pennut alkavatkin tottua syliin melko pian ja alkavat jo kehrätä rapsutuksille. Huonoa käytöstä ei tulisi palkita millään tavalla (eli jos kissa rimpuilee, voi otettaan vähän tiukentaa). Hyvä käytös, eli rauhoittuminen, voidaan palkita päästämällä kissa pois tilanteesta.

Halla sylitysharjoituksissa.

Kissojen leikittäminen on todella hyvä kesytyskeino. Kissa voi hyvinkin innostua esim. huiskasta ja riehaantua leikkimään sen kanssa. Huiskan avulla kissaa voi ohjata lähemmäs ja lopulta vaikka syliin asti. Leikkiessään kissa usein unohtaa pelkonsa ihmistä kohtaan. Itse olen tehnyt niin, että leikitän kissaa hetken, silitän sitä, jatkan leikittämistä, silitän jne. Tällöin kissa tottuu kosketukseen ja saa siitä palkkioksi leikitystä.

Ihminen vielä jännitti kovasti, mutta huiskalla sai kiinnitettyä Hallan huomion muualle.

Ihan ensimmäisinä päivinä arkaa pentua on hyvä pitää mahdollisimman pienessä tilassa. Esim. koirien kevythäkit ovat hyviä tähän tarkoitukseen. Tällöin kissaan on helpompi ottaa kontaktia eikä sitä tarvitse jahdata sylittelyharjoituksia varten. Kaikenlainen jahtaaminen on hyvin pelottavaa kissalle eikä se edistä kesytystä lainkaan. Kun kissa alkaa hieman jo luottamaan sinuun, voi sen päästää häkistä pois ja jatkaa harjoituksia häkin ulkopuolella. Häkki kannattaa kuitenkin jättää huoneeseen, sillä kissa usein pitää sitä turvapaikkanaan. Häkistä päästettäessä ei kissaa kuitenkaan kannata päästää vielä koko asuntoon. Iso tila voi pelottaa kissaa ja kesytystyö voi olla hetkessä heitetty hukkaan.

Hallan ensimmäinen päivä.

Halla jo rennompana, aamuhepulin kourissa.

Jos kissa on madotettu useaan kertaan, saanut perusrokotteen sekä sille tehosteen, voi toisia kissoja käyttää kesytystyössä hyväkseen. Muistathan kuitenkin, että kissoilla on todella paljon erilaisia tarttuvia sairauksia ja riskeeraat kissojen terveyden jokaisella yhdistämiskerralla.

Aatu, Terttu ja Aaro.

Kesy kissa näyttää todella hyvin mallia aremmalle lajikumppanilleen. Usein kissan ilmeessä ja koko kropassa näkyy selkeä muutos, kun se näkee toisen kissan. Arempi kissa näkee, kuinka kesympi kaveri tulee ihmisen luokse rapsuteltavaksi tai syliin ja näyttää muutenkin kaikin puolin luottavan ihmiseen. Tämä rohkaisee arempaa kissaa todella paljon ja käytöksessä voi näkyä todella nopeita muutoksia. Harkitsethan kuitenkin tarkkaan ennen, kuin yhdistät uuden kissan omaan laumaasi. Kissa olisi hyvä eristää muista ainakin kahden viikon ajaksi, jotta sen terveydentilaa voidaan seurata tarkemmin. Eristäminen antaa myös kissoille aikaa tutustua toisiinsa hajujen ja äänien perusteella, jolloin yhdistäminen ei ole niin stressaavaa niille.

Halla tutustumassa Kerttu-kaniin.

Yhteenvetona siis kissan kesytykseen tarvitaan itselle rauhallinen mieli, paljon herkkuja ja hyvää ruokaa, leluja, rauhaa ja rakkautta. Myös kissojen rauhoittaviin signaaleihin kannattaa tutustua etukäteen. Kesyttäminen vaatii todella paljon aikaa, useamman tunnin joka päivä, sekä todella pitkän pinnan. Kesyttäminen ei ole helppoa, mutta lopulta se on todella palkitsevaa.