Veimme mieheni kanssa lahjoituksia tarhoille kesän Viron reissuillamme. Eniten niinä hetkinä apua tarvitsevat tarhat olivatkin sopivasti matkan varrella.
Huhtikuun reissulla Haapsalussa meitä oli vastassa ruotsalaissyntyinen monia vuosia Virossa asunut Cim, joka osaa täydellisesti suomea, vaikkei Suomessa koskaan olekaan asunut.
Sinne oli juuri syntynyt liuta aktiivisia ja toinen toistaan suloisempia pentuja. Hyvin jo näki näiden pikkuisten erot luonteenpiirteissä, yksi tarkkaili sivummalla hiljaa, toinen avasi kengännauhoja, kolmas halusi koko ajan leikkiä pallolla, neljäs kaipasi syliin ja vihuliaisin yritti varastaa namit taskusta sillä välin kun veli kerjäsi rapsutuksia. Aika moni oli jo käydessämme löytänyt kodin.
Muita koiria ei juurikaan ollut, yksi supersosiaalinen karvakasa joka mielestäni on täysiverinen snautseri (paha tosin sen karvakasan alta sanoa) ja yksi todella iso koira joka kuulemma jää tarhalle, koska hyökkäilee kaikkien muiden paitsi Cimin kimppuun täysin arvaamattomasti.
Kissoja oli siihen pieneen tilaan nähden jo huhtikuussa paljon ja kaksi pentuetta kuikuili eristyhuoneen häkeistä. Tulee siis kesällä olemaan kissala täynnä!
Cim esitteli meille myös samalla naapurissa toimivan ihmisten Varjupaikan, jota myös remontoitiin sekä jonkun yksityishenkilön pitämän kissatarhan, jossa kissat ovat hyvin huonossa kunnossa. Cim on yrittänyt saada sitä suljettua, mutta viranomaiset ovat haluttomia tekemään mitään ja tilanne tuntuu toivottomalta.
Huhtikuun reissulla Haapsalussa meitä oli vastassa ruotsalaissyntyinen monia vuosia Virossa asunut Cim, joka osaa täydellisesti suomea, vaikkei Suomessa koskaan olekaan asunut.
Sinne oli juuri syntynyt liuta aktiivisia ja toinen toistaan suloisempia pentuja. Hyvin jo näki näiden pikkuisten erot luonteenpiirteissä, yksi tarkkaili sivummalla hiljaa, toinen avasi kengännauhoja, kolmas halusi koko ajan leikkiä pallolla, neljäs kaipasi syliin ja vihuliaisin yritti varastaa namit taskusta sillä välin kun veli kerjäsi rapsutuksia. Aika moni oli jo käydessämme löytänyt kodin.
Muita koiria ei juurikaan ollut, yksi supersosiaalinen karvakasa joka mielestäni on täysiverinen snautseri (paha tosin sen karvakasan alta sanoa) ja yksi todella iso koira joka kuulemma jää tarhalle, koska hyökkäilee kaikkien muiden paitsi Cimin kimppuun täysin arvaamattomasti.
Kissoja oli siihen pieneen tilaan nähden jo huhtikuussa paljon ja kaksi pentuetta kuikuili eristyhuoneen häkeistä. Tulee siis kesällä olemaan kissala täynnä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti