Kummikissat Runo ja Virke eläinlääkärissä

Kummikissoillemme Runolle ja Virkkeelle oli varattu aika eläinlääkäriin tarkastukselle, ja töistä kotiin kiirehtiessäni kiittelin mielessäni sateetonta säätä. Matkan taittaisimme nimittäin julkisilla, kun kyytiä ei ollut järjestynyt. Molemmat menivät kuljetusboksiin nätisti mutta heti bussiin päästyämme alkoi surkea, pieni nau'unta. Runo ei selkeästi pitänyt bussilla matkustamisesta... Itse jännitin, mitä klinikalla mahdetaan kaksikosta sanoa.

Klinikalla tapasin Mian, joka oli tullut kuvaamaan käyntiämme, ja pääsimme saavuttuamme juuri sopivasti suoraan vastaanotolle. Runo pääsi ensimmäisenä tutkittavaksi, sillä se oli tulossa jo oma-aloitteisesti boksista ulos Virkkeen torkkuessa rauhallisesti.

Runo käyttäytyi eläinlääkärin käsittelyssä todella hienosti, vaikka hieman ujo neiti onkin. Riemastuttavat uutiset saimme Runon hännästä, joka siis on joskus katkennut trauman seurauksena. Hännäntöpön päässä luustoa peittää aivan normaalisti iho -  karva siihen tuskin koskaan kasvaa takaisin, mutta koska töpö ei kissaa itseään millään tavalla haittaa, ei sille ole tarpeen tehdä mitään. 

Korvissa Runolla oli edelleen runsaasti eritettä. Toisinaan pahan korvapunkkitartunnan seurauksena korvia ei ole edes mahdollista saada kotikonstein puhtaaksi, sillä eritettä on niin syvällä korvissa. Jatkamme kuitenkin vielä kotona korvien puhdistamista päivittäin ja toivomme, että se riittää. Käynnin yllätys Runon suhteen oli se, että hampaista löytyi kipeän näköisiä vaurioita, hammaskiveä ja ientulehdusta. Vähintään yksi alaposkihammas olisi poistettava hammassyöpymän takia. Hampaiden katsominen olikin ainoa toimenpide, jota Runo vastusteli enemmän: luultavasti suu on reppanalla ollut kipeä.

Runoa tutkittaessa heräili Virkekin torkuiltaan ja sen vuoro oli seuraavaksi. Pikkuisella oli myös vielä korvapunkkien eritettä korvakäytävissä, joten sen kanssa jatketaan myös päivittäistä putsailua. Mahdollisen sisäkorvan tulehduksen varalta Virke sai antibioottikuurin. 

Virkkeen refleksejä ja liikkumista tutkittiin tarkasti. Liikkeiden seuraamiseksi siirryimme klinikan eteiseen, sillä kävelyä oli helpompi seurata mattojen päällä. Virke ehti hurmata muutaman asiakkaan sekä myöskin kakkaamaan matolle... Hätä ei lue lakia, tuumasi pikkuinen, kun eläinlääkäri siivosi kakkaa klinikan eteismatolta. :D

Virkkeen oireet viittaavat johonkin keskushermostolliseen sairauteen, todennäköisimpänä jo epäiltyyn pikkuaivojen kehityshäiriöön. Tilasta ei kissalle itselleen ole haittaa, kun oireetkin ovat kohtuullisen lieviä, joten pikkuinen kykenee normaalin elämään sen kanssa. Tulevan kodin täytyy tietysti ymmärtää Virkkeen erityinen tila ja ottaa se huomioon kissan seuraamisessa ja kodin turvallisuudessa. 

Runolle on varattu aika hammashoitoon tulevana torstaina ja kirjoittelen lisää ihanaisen mamin voinnista tuon jälkeen. Haaveilen jo hieman josko kaksikolle löytyisi koti yhdessä, sillä tätä pientä perhettä olisi sääli erottaa. Emo on tottunut lapsukaisensa poikkeavuuteen jo pienestä pitäen ja osaa suhtautua siihen normaalisti. Ja mikä olisi pikkuiselle parempi seuralainen kuin oma äiti! Tänäänkin katselin sydän hellyydestä sulaen, kun kaksikko leikki keskenään.

Tässä hieman terveisiä Virkkeen omasta peuhuhetkestä 

Käyntikertomukset Felinasta

Runo ja Virke kiittävät jo kaikesta tähän menneestä saaneestaan avusta!

Auta tätä kissakaksikkoa osallistumalla kummikissakeräykseen: FI09 5780 3820 0828 72 

viitenumero: 5089

Kiitos avustasi!

Rekku Rescue ry:lle on myönnetty keräyslupa POL-2014-10502 ajalle 1.1.2015-31.12.2016 koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta.