Enid Blytonilta en ottanut nimeä, vaan nimitys tälle kissajoukkiolle lähti siitä, että heitä saapui meille viisi kappaletta. Mietin kyllä nimen vaihtoa, mutta Viisikko on selkeä. Näin itse erotan eri porukat, jotka ovat olleet luonani hoidossa. Viisikko matkasi pääkaupunkiseudulta Lahden kautta meille Lammille. Kotoisin he ovat Juvalta, eli hyvin pitkän matkan päässä synnyinkodostaan ovat kissalapset nyt.
Matkalaiset olivat aluksi hyvin väsyneitä ja näillä hellelukemilla oli myös ruokahalu kadonnut. Pikkuiset olivat aika likaisia, parilla silmätulehdusta, ripulia. Sähinää ja puhinaa kuului parilta pennulta. Hampaitakin ehdittiin kokeilla. Tällainen perusjoukkio luontoon syntyneitä pentuja. Ensimmäisen illan ohjelma oli nesteyttää kaksi pienintä ja voipuneinta reppanaa, jotta jaksavat aloittaa paremman elämän ihmisen huomassa. Kun piikki osui pienen velton kissalapsen kankkuun, ei ollut enää tietoakaan uupumuksesta vaan hampaat iskettiin hoitajaan kiinni! Ja ei se ollut lainkaan paha asia, se oli hyvä, että pienellä on vielä virtaa ja voimaa. Pennut saivat jatkaa häkkielämää vielä yhden yön, olivathan ne aluksi karanteenissa viisi päivää, jolloin aloitettiin giardiahäätö.
Ensimmäisen aamun toimiin kuului häkin putsaus, sillä pienet kissalapset osaavat olla aika sotkevaa sakkia ja pentujen oma puhtaanapito helpottaa myös, kun reviiriä tulee lisää. Häkissä käytän kertakäyttöluonteisiksi leikattuja peiton palasia, jotka imevät itseensä kuitenkin vähän jopa nestettä. Vahinkoja sattuu joko pennuille tai vesikupille, se on aika yleistä. Ruokaa ja hiekkaakin on usein pitkin häkkiä, joten kätevintä on käyttää kertakäyttöisiä alusia ja hiekkistä, jotka saa kaikki kääriä nyytiksi ja heittää suoraan pois. Tämä on tärkeää myös hygienian kannalta, koska kaikkien pöpöjen ja loisten tuhoaminen voi olla välillä haastavaa. Tokihan se onnistuu, mutta vie lisäaikaa ja energiaa, joita pennut tarvitsevat osakseen alussa paljon. Kun ympäristö on puhdas, alkoi operaatio kissojen puhdistaminen, eli kylvetys. Tämä ei ole kuitenkaan rutiininomaista, vaan tarvittaessa kylvetän kissoja, jos ne ovat pahasti sotkussa eikä pienimmät aina oikein vielä osaa itse huoltaa turkkiaan.
Kylpy ei ihan kaikille ollut mieleen, tuskin kenellekkään erityisesti, mutta osa porukasta osasi silti ottaa iisisti vastaan kaiken mitä tuleman piti. Tärkeintä on kissan ruumiinlämpöinen vesi, eli n. 38-38.5 astetta. Kokemuksesta voin kertoa, että veden lämpötilalla on merkitystä. Kynsienleikkuu unohtui hoitaa ensin, se on hyvinkin suositeltava järjestys. Takapuolet piti pestä oikein erityisen hyvin, koska kissat olivat uusia ja vieraita vielä, enkä oikein tiennyt osaavatko jo kuinka hyvin hoitaa itseään. Tämä on hyvin tärkeä osa giardiahäätöä, jos ulostetta jää turkkiin/tassuihin/takapuoleen, giardia-alkuloinen voi tarttua aina uudelleen. Kylvyn jälkeen karvalapset saavat kuivahtaa yhdessä kasassa vielä kuljetusboksissa ja pääsevät sitten valloittamaan kissahuonetta!
Tarjolla on herkkuja notkuvat ruokatarjottimet ja onneksi ruokahalu oli pennuille tullut takaisin. Kotihoitajilta toivotaan, että voitaisiin itse huolehtia kissojen ruoista ja hiekasta, tietenkin eläinlääkäri- ja lääkekulut maksaa yhdistys. Yhdistys kuitenkin avustaa pentujen ruokakuluissa tarvittaessa, koska ruokaa kuluu ja yksi pentue tuo melkoisen loven lompakkoon. Siitä ei siis hyvä kotihoitopaikka jää kiinni.
Suosittelen itse Zooplus-verkkokauppaa, tilaan sieltä omien kissojeni ruoat ja tarvikkeet ja samoin yhdistys. Koska minulla on huollettavana monta omaa kissaa, toivoin, että saisin ruokaa kissojen mukana, lahjoitan sitä aikaa ja osaamista omalta puoleltani. Zooplus toimittaa paketit kotiovelle, joten sieltä on näppärä tilata painavatkin tarvikkeet ja edullisilla säästöhinnoilla paljon ruokaa kerralla. Blogin oikeasta laidasta löydät linkin Zooplussan sivuille ja sen linkin kautta tehdyistä ostoksista loppusummasta lahjoitetaan osa Rekku Rescuelle. Sama linkki löytyy myös kotisivujemme etusivulta. Tässä siis täytetty ruokakaappi hoidokeille:
Kun pennut sitten syövät hyvin tai välillä ovat syömättä, on tärkeää pysyä perässä mihin suuntaan painokehitys menee. Punnitseminen tapahtuu aluksi aamuin illoin, etenkin pienimpien pentujen kanssa. Sitten verrataan aamupainoja keskenään ja iltapainoja erikseen. Tässä pikkuneiti istuukin kiltisti vaa'assa punnituksella hyvin avuliaasti:
Tällaista leppoisaa menoa on mukava seurata ja kuinka pennut kasvavat ja kehittyvät. Ja mikä tärkeintä, oppivat luottamaan ja kiintymään ihmiseen. Välillä kesytystyö luonnosta kiinniotetuilta pennuilta vie paljon aikaa ja aina se ei ole edes mahdollista. Mitä nuorempana pentu saadaan ihmisen hoiviin, aina paremmat mahdollisuudet sillä on, fyysisesti ja henkisesti.
Pentujen elämää voit seurata myös Facebookissa. Myöhemmin nämä pennut matkaavat takaisin pääkaupunkiseudulle tärkeisiin eläinlääkärin toimenpiteisiin, jonka jälkeen ne pääsevät sivuille kotia etsimään.
Matkalaiset olivat aluksi hyvin väsyneitä ja näillä hellelukemilla oli myös ruokahalu kadonnut. Pikkuiset olivat aika likaisia, parilla silmätulehdusta, ripulia. Sähinää ja puhinaa kuului parilta pennulta. Hampaitakin ehdittiin kokeilla. Tällainen perusjoukkio luontoon syntyneitä pentuja. Ensimmäisen illan ohjelma oli nesteyttää kaksi pienintä ja voipuneinta reppanaa, jotta jaksavat aloittaa paremman elämän ihmisen huomassa. Kun piikki osui pienen velton kissalapsen kankkuun, ei ollut enää tietoakaan uupumuksesta vaan hampaat iskettiin hoitajaan kiinni! Ja ei se ollut lainkaan paha asia, se oli hyvä, että pienellä on vielä virtaa ja voimaa. Pennut saivat jatkaa häkkielämää vielä yhden yön, olivathan ne aluksi karanteenissa viisi päivää, jolloin aloitettiin giardiahäätö.
Ensimmäisen aamun toimiin kuului häkin putsaus, sillä pienet kissalapset osaavat olla aika sotkevaa sakkia ja pentujen oma puhtaanapito helpottaa myös, kun reviiriä tulee lisää. Häkissä käytän kertakäyttöluonteisiksi leikattuja peiton palasia, jotka imevät itseensä kuitenkin vähän jopa nestettä. Vahinkoja sattuu joko pennuille tai vesikupille, se on aika yleistä. Ruokaa ja hiekkaakin on usein pitkin häkkiä, joten kätevintä on käyttää kertakäyttöisiä alusia ja hiekkistä, jotka saa kaikki kääriä nyytiksi ja heittää suoraan pois. Tämä on tärkeää myös hygienian kannalta, koska kaikkien pöpöjen ja loisten tuhoaminen voi olla välillä haastavaa. Tokihan se onnistuu, mutta vie lisäaikaa ja energiaa, joita pennut tarvitsevat osakseen alussa paljon. Kun ympäristö on puhdas, alkoi operaatio kissojen puhdistaminen, eli kylvetys. Tämä ei ole kuitenkaan rutiininomaista, vaan tarvittaessa kylvetän kissoja, jos ne ovat pahasti sotkussa eikä pienimmät aina oikein vielä osaa itse huoltaa turkkiaan.
Tarjolla on herkkuja notkuvat ruokatarjottimet ja onneksi ruokahalu oli pennuille tullut takaisin. Kotihoitajilta toivotaan, että voitaisiin itse huolehtia kissojen ruoista ja hiekasta, tietenkin eläinlääkäri- ja lääkekulut maksaa yhdistys. Yhdistys kuitenkin avustaa pentujen ruokakuluissa tarvittaessa, koska ruokaa kuluu ja yksi pentue tuo melkoisen loven lompakkoon. Siitä ei siis hyvä kotihoitopaikka jää kiinni.
Kun pennut sitten syövät hyvin tai välillä ovat syömättä, on tärkeää pysyä perässä mihin suuntaan painokehitys menee. Punnitseminen tapahtuu aluksi aamuin illoin, etenkin pienimpien pentujen kanssa. Sitten verrataan aamupainoja keskenään ja iltapainoja erikseen. Tässä pikkuneiti istuukin kiltisti vaa'assa punnituksella hyvin avuliaasti:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti