keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Tarhareisu Pärnuun 25.4.2015


Edellisestä Pärnun tarhan vierailustani oli päässyt kulumaan perheenlisäyksen takia jo pidempi aika. Veimme tarhalle koirien märkäruokaa sekä tuliaisherkuksi possunkorvia. Useampi tarhan pitkäaikaisasukki oli saanut vihdoinkin sen ikioman kodin ja tarhalla oli jäljellä tutuista kodittomista koirista enää Lii-muori. Reissu oli erittäin positiivinen kaikin puolin. Tarhalla oli siistiä ja toiminta vaikuttaa hyvin organisoidulta. Tarhalle kaivattaisiin lisää loukkuja, sillä hyviä, toimivia loukkuja on ainoastaan viisi. Niiden lisäksi tarhalla on muutama huonompi loukku, jotka toimivat huonosti. Rekut auttavat tässä kohtaa lahjoittamalla tarhalle neljä loukkua.

Aiemmin kunnostamamme kissaparakin huoneen toinen pääty oli myös muutettu "kissa-aitaukseksi", aiemmin tilassa oli kissoja häkeissä karanteenissa. Kissoja oli mukavan vähän ja tunnelma kissahuoneissa oli tämän takia aiempaa rauhallisempi. Tilaan on saatu ilmalämpöpumppu. Ruokaa oli paljon sekä kissoilla että koirilla.

  Kuvassa Rookie (linkki)

Popi

Lenkkeilytimme koiria ja oli mahtavaa huomata muutos, joka koirien stressitasossa on tapahtunut. Tarhalla käy nuoria vapaaehtoisia tyttöjä säännöllisesti ulkoiluttamassa sekä kouluttamassa koiria ja  juoksuaitaus on aktiivisesti käytössä. Jokaisella vapaaehtoisella on oma vastuukoira, joista myös kertovat kotiehdokkaille mahdollisimman kattavasti. Vapaaehtoisista Hanna-Mai pitää kerran viikossa tarhalla koirakoulua. Tarhalla on hyvin alipainoinen koira, jolle yhdistys toimittaa erikoisruokaa sekä toipilasruokaa myös kolmelle pentukoiralle.




Mielestäni Pärnun tarhan tilanne on parantunut valtavasti ja avun tarve on vähentynyt suuresti. Kotien etsimisessä apua kaivataan lähinnä keski- ikäisille ja vanhemmille koirille, pennut ja nuoret aikuiset saavat melko mukavasti koteja nykyään Virosta.


Uusi parakkirakennus odottaa varoja, jotta sen remontti saataisiin etenemään. Sisätiloja ei ole remontoitu vielä lainkaan. Suurin kuluerä tulee olemaan viemäröinti sekä pestävät, kunnolliset pintamateriaalit. Rekku Rescue haluaa auttaa Pärnun tarhaa uuden parakin rakennuskuluissa. Voit auttaa meitä lahjoittamalla tilille FI09 5780 3820 0828 72, saaja Rekku Rescue ry, viite: 5254.

Rekku Rescue ry:lle on myönnetty keräyslupa POL-2014-10502 ajalle 1.1.2015-31.12.2016 koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta.


Tallinnan tarhalta kyydissämme kotiin matkasi Bern sekä hoitokotiin Kusti-koira.
Kotia etsimään sivuille tulee 6 vuotias ihastuttava narttukoira Popi.

lauantai 2. toukokuuta 2015

Kevään kissat


Hei, olen Tuulia, ja toimin kissojen kotihoitajana yhdistyksessä. Aloitin kotihoitajatoiminnan noin puolitoista vuotta sitten ystäväni innoittamana. Minulle on sattunut sekä niin sanottuja helppoja hoitolaisia, että hieman vaikeampia tapauksia. Tänä keväänä luokseni saapui kotihoitoon vaativampi pentue, jonka aikana opin yhtä sun toista kissojen sairauksista ja kuinka kotihoitaja voi edistää kissojen paranemista niistä ja osaltaan myös ennaltaehkäistä uusien sairauksien leviämistä.

Einari jodlaa.
Severi, Vihtoriina, Pastori, Einari, Sakari ja Karmiina saapuivat luokseni tammikuun alussa pian sen jälkeen, kun kaikki edellisen hoitopentueen jäsenet olivat päässeet jouluksi kotiin. Ne ovat peräisin isosta kissapopulaatiosta, jossa sisäsiittoisuus, huono hygienia ja väärä ravinto olivat jo etukäteen antanut näille pikkuisille huonot lähtökohdat elämään. Näistä elämän alkutaipaleen ongelmista huolimatta pennut olivat reippaita. Turkkien huono kunto, flunssa ja tulehtuneet silmät kuitenkin paljastivat, että poppoolla olisi edessä joitakin lääkekuureja ja muuta tukihoitoa ennen, kuin ne olisivat valmiita leikattavaksi ja kodin etsintään. Kaikilla pennuilla oli korvapunkki ja väiveitä, jotka karkoitettiin ulkoloishäädöllä, tavallisten madotusten lisäksi.

Pastorin tulehtuneet silmät.
Pastori.
Severi ja Vihtoriina olivat suloiset sadepilvenharmaat pennut ja erityisesti Vihtoriinalla oli paljon asiaa. Sitä piti myös opettaa syömään itse ruiskuruokinnan lisäksi ja se oli todella luiseva. Pastori oli myöskin reipas pikkuinen kovasta silmätulehduksesta huolimatta. Sakari ja Karmiina olivat melko arkoja, mutta eivät niin arkoja kuin pikkuinen Einari joka ensitöikseen katosi sohvan rakenteisiin. Sen tonkiminen sieltä ulos oli oma pieni projektinsa.

Sakari ja Einari.
Pentujen flunssaa hoidettiin antibiootein, kaikki saivat silmätippoja noin viikon ajan ja turkkien kaljuja kohtia ihmeteltiin ja arvuuteltiin mistä ne voisivat johtua. Hoitopaikka asetettiin jo "karanteeniin" sieniepäilyn takia. Sieninäytteen tulos saatiin vihdoin parin kuukauden päästä pentueen saapumisesta; negatiivinen tulos, onneksi. Ennen kuin sienitestin tulos oli tullut, Vihtoriinan kunto alkoi heikentyä ripuloinnin takia. Kun vielä Severilläkin eräänä aamuna huomattuun kuonossa toispuoleinen turvotus, lähdettiin pentuja kiikuttamaan heti saman päivän aikana lääkäriin.  Severin turvotus oli laskenut jo vastaanotolle mennessä, eikä sen tilasta löydetty enää mitään poikkeavaa. Vihtooriinaa tutkittiin tarkemmin ja ultrattiin, lääkärit eivät kuitenkaan heti osanneet sanoa mikä sillä voisi olla ja se sai tukihoitona nesteytystä ja kaoliinisavea vatsan hoitoon. Kotona jatkettiin myös ruiskuruokintaa kun ruoka ei meinannut muutoin maistua. Ripuli ja oksentelu kuitenkin jatkui ja jo seuraavana aamuna se ei enää päässyt itse ylös ja sen kunto romahti täysin. Pieni Vihtoriina oli mennyt niin huonoksi, että eutanasia oli ainut vaihtoehto, koska sen tuskat olivat kovat.

Severi ja turvonnut poski.

Muutama päivä Vihtoriinan kuolemasta Severi alkoi oirehtia samalla tavalla; se oli jähmeä, oksenteli, ei syönyt ja oli ripulilla. Taas pikavauhdilla lääkärille, jossa annettiin tukihoitoa. Se ei kuitenkaan auttanut ja seurasi tilan vakava romahtaminen kuten Vihtoriinalla, joten tilasin ajan Severin eutanasiaan, sillä tällä kertaa arvattavissa jo oli tilan vakavuus. Severi kuitenkin menehtyi syliini jo ennen kuin kerkesimme lähteä.

Severi ja Vihtoriina.
Severi-­vainaja lähetettiin Eviraan tutkittavaksi, sillä oli saatava tietää mikä aiheutti pennuille näin nopean kunnon romahtamisen ja kuoleman. Paljastui, että Vihtoriina ja Severi olivat kuolleet kissaruttoon, jota vastaan pentuja ei oltu voitu vatsaoireiden takia vielä rokottaa. Lisäksi suolistosta löydettiin Isospora-alkueläin. Luonnollisesti kahden hoitopennun kuolema teki minut todella surulliseksi, mutta kotihoitajilla ja yhdistyksen jäsenilla on tapana tukea tosiaan ja vastoinkäymisestä selvittiin. Tarkkailin koko ajan eloonjääneiden pentujen käytöstä, koska kissarutto leviää yleensä koko pentueeseen ja pelkäsin, että loputkin sairastuvat ja kuolevat. Kissojen hoitotiloja oli höyrytettävä ja desinfioitava säännöllisesti tautien leviämisen ehkäisemiseksi. Isosporan poistumista elimistöstä voitiin hoitaa niin ikään lähinnä hyvällä hiekkalaatikkohygienialla.

Pastori pöydällä.
Kaljut läntit poistuivat pikkuhiljaa itsestään; lääkärin epäily oli, että laikut olivat tulleet liiallisesta nuolemisesta, joka taas oli väiveistä johtuvaa. Kaikkien vatsat olivat sekaisin kuukausitolkulla, minkä takia vasta nyt huhtikuun puolivälissä pennut saatiin leikattua ja rokotettua. Löysää vatsaa (ja piereskelyä...) hoidettiin suolistoystävällisellä ruualla, eli tarjolla oli kanaa ja herkän vatsan märkäruokaa sekä nappuloita. Ruokaan sekoitettiin myös maitohappobakteereja suoliston toiminnan tukemiseksi. Oli onneakin matkassa, sillä kukaan muista pennuista ei enää sairastunut ruttoon. Sen sijaan pikkuisilla oli vielä hengitystieinfektiota ja silmätulehdusta, jonka eläinlääkäri epäili johtuvan klamydiasta. Sen hoitamiseen tarvittin neljän viikon antibioottikuuri.

Sakari poseeraa.
Arat Karmiina ja Einari alkoivat onneksi rohkaistua ja nyt ne ovat jo oikein ystävällisiä kissoja. Välillä Einari sähähtelee vakuuttavasti, kun joutuu yllätetyksi levolta, mutta kun se hetkeksi malttaa jäädä rapsutettavaksi se muistaa miten mukavaa se olikaan ja alkaa puskea kovasti ja kehrätä. Ja joskus se jopa kuolaa onnessaan. Herkkä ja suloinen Karmiinakin heltyy välillä kierähtelemään ja nauttimaan vatsan rapsutteluista. Pastori sen sijaan on oikea hurmuri ja heti kun se huomaa, että alan rapsuttelemaan jotain sen sisaruksista, se rynnistää viivana paikalle. Sakarista on kehkeytynyt komea ja rauhallinen nuori herra, joka välillä kuitenkin innostuu rajuihin leikkeihin veljiensä ja Karmiinan kanssa.

Karmiina ja Einari.
Useita lääkärikäyntejä, monia eri lääkehoitoja ja erikoisruokaa vaatinut pentue on vienyt paljon yhdistyksen varoja. Olen kuitenkin tämän neljän kuukauden aikana aivan ihastunut näihin veijareihin, joita elämä on koetellut, ja olen todella tyytyväinen että vihdoin aletaan olla voiton puolella. Kunpa kaikki neljä saisivat pian ihanat kodit, mitään muuta niiltä ei enää puutu.

Einari.

Haluatko auttaa meitä kattamaan näiden, sekä lukuisten muitten kodittomien kissojen eläinlääkärikuluja? Suomikissat-keräyksen varat käytetään suomalaisten kissojen hoitoon.

Tilinumero: FI09 5780 3820 0828 72
Viite:5050

Rekku Rescue ry:lle on myönnetty keräyslupa POL-2014-10502 ajalle 1.1.2015-31.12.2016 koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Sakari kiittää avusta!

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Koirahierojalla

Kävimme koirahieroja Hanna-Kaisa Nummelan luona kotiaetsivän Juti-koiran kanssa. Tavoitteenamme oli tutustua koirahierontaan ja saada tietää, mitä vaikutuksia hieronnalla on koiran hyvinvointiin ja milloin voi, tai kannattaa kääntyä koirahierojan puoleen. Koekoiramme Juti on beaglesekoitus, aivan normaali kotikoira, jolla ei päällisin puolin näytä olevan mitään lihasjumituksia, mutta siinäpä onkin koiranomistajan ensimmäinen sudenkuoppa; koira kätkee hyvin kipuilunsa ja vasta hieronnassa voi tulla ilmi, että koiralla onkin jokin lihas jumiutunut. Lihashuolto on tärkeää etenkin, jos koiran kanssa säännöllisesti harrastaa varsinkin fyysisiä lajeja, (kuten agility, toko ja palveluskoiralajit jne) mutta myös kotikoirat tarvitsevat lihasten hoitoa siinä missä kovasti kuntoilevat lajitoverinsa.

Jos oireita jo ilmenee, on kiire hierojalle, osteopaatille tai eläinlääkäriin, sillä silloin voi jokin lihas jo syystä tai toisesta olla jumissa. Oireina voi olla mm.
-liikkeiden rajoittuminen ja kankeus
-selän köyristäminen
-jatkuva hännän pitäminen jommalla kummalla puolella tai korostunut heiluttaminen puolelta toiselle liikkeen aikana
-peitsaus (saman puolen jalat liikkuvat samaan aikaan samaan suuntaan, kuin kamelilla)
-ontumiset
-korostunut raajojen nuoleminen
-venyttelyn puuttuminen tai jatkuva venyttely
-käytösmuutokset, jne.

Hieronnan merkitys kasvaa, jos koiralla on jokin vamma tai lihasjumi, ja silloin voi koirahierojan apua tarvita useamman kerran lyhyenkin ajan sisään. Hierontaa käytetään apuna mm. kuntoutumisessa murtumien ja venähdysten jälkeen. Koirahierojat laativat myös kuntoutussuunnitelmia koirille. Mutta hierontaa voi tarvita vaikkapa nartun steriloinnin jälkeen ilmenevissä lihasten jännitystilojen laukaisemisessa.

Monilta lihasvaivoilta kuitenkin voidaan välttyä, kun pidetään yllä koiran hyvää lihaskuntoa ja -huoltoa ja siinä hieronta on isossa ennaltaehkäisevässä osassa. Ehkäpä tärkein tieto käynniltämme koirahierojan luona onkin, että mikä tahansa koira hyötyy hieronnasta, sillä hieromalla voidaan todeta, jos jokin lihas on jumissa tai nivel on jäykkä tai löysä ennen kuin näkyviä ontumisia tai muita oireita havaitaan. Hieronta auttaa lihaksia muodostumaan kimmoisiksi, jotta ne kestävät erilaista rasitusta paremmin vaurioitumatta ja tukevat silloin myös paremmin myös niveliä ja luustoa.


Ennen hieronnan aloittamista me kävelimme, ravasimme ja laukkasimme Jutin kanssa, jotta Hanna-Kaisa voi katsoa, onko liikeradoissa poikkeavuuksia, jotka voisivat kieliä lihasten tai nivelten ongelmista. Jutilla ei mitään selkeää tässä testissä näkynyt, mutta hieronnassa todettiin, että niskalihaksissa on jumitusta, syynä todennäköisimmin hihnassa vetäminen. Lisäksi Jutilla on hieman vahvempi oikean puolen lihaksisto takapäässä, ja lihakset saisivat olla vahvemmat koko kropassa. Tähän auttaisi monipuolisessa, pehmeässä maastossa liikkuminen vapaana, eli kunnon metsälenkit, jossa saa nousta kumpareita, hyppiä puunrunkojen yli ja tallustaa sammalella omaa tahtia.


Saimme siis hyviä ohjeita ja neuvoja, joilla voimme Jutin lihaksistoa parantaa, ja mielikuvani siitä, että vain jo kipeytyneen koiran kanssa tarvitsee etsiytyä koirahierojan luokse, kumoutui täysin. Hierontaan voi tuoda minkä tahansa kokoisen, näköisen ja kuntoisen koiran, ja ns perusterveen koiran kanssa kannattaakin käydä kerran vuodessa koirahirojalla, jotta siitä tulisi yksi koiran kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huolehtimisen rutiineista. Koiralle hieronnalla on myös henkisen hyvinvoinnin kannalta vaikutusta, sillä hieronta rauhoittaa, ja vilkkaille koirille hieronnasta voi löytyä uusi tapa rentoutua.


Muutamat poikkeukset täytyy kuitenkin muistaa. Alle vuoden ikäisiä pentuja ei yleensä hierota, sillä lihakset saavat vielä rauhassa muovautua, eikä hieronnasta tässä vaiheessa vielä ole isommin apua lihasten kehitykseen. Koska hieronta vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, ovat jotkin lääkitykset esteitä hieronnalle (esim. kortisoni). Myöskään juoksuisia tai valeraskaana olevia narttuja ei hierota, koska hormonitasapaino on jo valmiiksi sekaisin. Perusterveelle koiralle aineenvaihdunnan vilkastuminen voi aiheuttaa hieronnan jälkeen lisääntyvää juomista ja tarpeiden tekoa, mutta nämä ovat ihan normaaleja reaktioita, ja kannattaakin pitää huolta, että vettä on saatavana, ja käyttää koiraa ulkona muutaman kerran useammin kuin normaalisti. Jokainen yksilö kuitenkin reagoi hierontaan omalla tavallaan, ja jotkut koirat voivat olla hieronnan jälkeen unisia, toiset täynnä energiaa.


Ensimmäistä kertaa hieronnassa olevat koirat usein ihmettelevät hieronnan tuomia tuntemuksia ja saattavat väännellä, käännellä ja inistä hieronnan aikana. Niin teki myös Juti, jota kummastutti varsinkin jumissa olevien niskalihasten hieronta, sillä tuntemus oli sille täysin uusi ja ehkä jopa hieman epämiellyttävä, joten Juti koitti päästä tilanteesta kierähtämälä selälleen ja vääntelehtimällä irti otteesta.

Koska koiraa ei voi hieroa kuten ihmistä, jos lihakset ovat jumissa, eikä hieronnasta saa tehdä kivuliasta kokemusta, on muutamia muita tapoja hoitaa koirien kipeitä lihaksia, kuin käsin hieronta. Jutikin sai niskalihaksiinsa laser-hoitoa, joka on kivuton, mutta tehokas tapa avata lihaksia. Laserhierontalaite on äänetön, ja se asetetaan koiran turkkia vasten kipeiden lihasten kohdalle. Hieronnan yhteydessä käytettiin matalateholaseria. Laser on tietyntaajuuksista valoa, joka saa kudoksessa aikaan aineenvaihdunnan vilkastumista. Laserissa on eri taajuuksia ja käytettävä taajuus valitaan sen mukaan mitä halutaan hoitaa. Esimerkiksi akuutteihin vammoihin käytetään eri taajuutta kuin kroonisiin jne. Laserilla on myös tulehduksia hillitsevä vaikutus, joten siitä voi olla hyötyä esimerkiksi haavojen ja tulehtuneen ihon hoidossa. Toinen aktiivisesti hieronnan tukena käyttämäni laite on TENS, joka on lihasten sähköstimulaatiota. Hoito tapahtuu iholle asetettavien elektrodien kautta. Koirilla väliaineena elektrodien ja ihon välissä käytetään geeliä. TENSin käytön isoimmat esteet ovat sydänvika ja jos koiralla on käytetty metallia kirurgisissa tomenpiteissä, esim, titaanin käyttö isoilla koirilla polven ristisidenleikkauksissa. Sekä laseria että TENSiä voidaan käyttää myös akuutteihin ja kroonisiin kiputiloihin (esim. nivelrikkokipu). Lämpö- ja kylmähoito ovat myös hyviä menetelmiä hieronnan ohessa.


Ensimmäistä hierontakertaa ei kuitenkaan pidä arastella sen takia, jos koirasi ei osaa maata hiljaa paikallaan tai jos koirasi on vilkas, äänekäs, vieraita karttava tai muuten epävarma. Koirahierojat ovat nähneet monenlaisia koiria, ja osaavat kohdata ja toimia myös arkojen, vilkkaiden tai muuten erityisten koirien kanssa. Koiraa saattaa jännittää vieraan ihmisen kohtaaminen ja kosketus, ja se saattaa täristä, inistä tai pyristellä, mutta se on aivan normaalia, eikä siitä kannata huolestua tai koittaa koiraa hyssytellä. Älä siis ennakoi koirasi käytöstä tai lisää koirasi jännitystä omallasi, vaan ole rennosti kuin kotonasi, tai kutsu koirahieroja kotiisi käymään ensimmäisellä kerralla, jos epäilet koirasi ja itsesi pärjäävän paremmin tutussa paikassa.

Kotona voi myös tehdä paljon koiran lihaskunnon eteen hierontojen välissä. Koiralle sopivia, kotonatehtäviä ”jumppaliikkeitä” on mm. ohjata koira hitaasti pyörimään oikeaan ja vasempaan namin tai lelun perässä, istuviltaan kurottaminen ylös ja vastaavasti tassujen väliin alas, sekä kurottaminen olan yli vasemmalle ja oikealle. Nämä liikkeet myös parantavat rangan liikkuvuutta, ja jos koira ei jotain näistä suostu tekemään tai kompuroi, voi koiralla ollakin jokin lihasten tai rangan ongelma. Selkälihakset ovat myös varsinkin pitkäselkäisillä koirilla tärkeässä osassa ja niitä voi kotona testata ja vahvistaa nostamalla seisovan koiran ristikkäiset jalat ylös. Jos koira seisoo huojumatta tukevasti kahdella jalalla, selkälihakset ovat hyvät, mutta jos koiran tasapaino alkaa heti pettää ja koira vaappuu, voi olla syytä vahvistaa selkälihaksia. Muita lihasten jumiutumista ennaltaehkäiseviä kotikonsteja on pitää koira pakkasella lämpöisenä, ettei lihakset jumiudu kylmästä, ja estää koiraa ryntäämästä heti portailta täyteen vauhtiin, vaan kävellä ensin reippaasti jonkun aikaa ennen kuin koira saa oikein päästä juoksemaan. Iso osa koirahierojien asiakkaista on liukastumis-, venähdys- ja törmäyspotilaita, eikä kaikkia tilanteita aina tietenkään voida välttää, mutta pääsääntöisesi hyväkuntoiset, lämpimät lihakset kestävät iskuja ja vauhdikkaita tilanteita paremmin kuin kylmät ja vähällä käytöllä olevat lihakset. Helppo tapa seurata koiran liikkeitä on myös ottaa koirasta videokuvaa, kun se kävelee, ravaa tai laukkaa, ja katsoa sitä vaikkapa yhdessä koirahierojan kanssa. Jos videoita ottaa säännöllisesti ja vertailee keskenään, voi huomata jos jokin liikerata on muuttunut, ja päästä ajoissa kiinni ongelmaan.


Koirahieronta ei siis tosiaan ole vain puudeleiden luxuspalvelu, jolla haetaan omistajalle hyvää mieltä, tai hurjasti treenavien koirien yksinoikeus, vaan aivan perustoimenpide, jolla voidaan edistää koiran terveyttä ja hyvinvointia!

Lämmin kiitos koirahieroja Hanna Kaisa Nummelalle, 
joka toimii koirahierojana yritysnimellä Toivotar. 



Teksti
Kuvat

torstai 23. huhtikuuta 2015

Sterilointikampanja Haapsalun löytöeläinkodissa

Rekku Rescuen uusin yhteistyötarha, Haapsalun löytöeläinkoti, toimii hyvin pienellä vuosibudjetilla eikä tarhalla ole ollut varaa leikkauttaa kotia etsiviä kissoja. Sterilointi on tärkeä osa ennaltaehkäisevää eläinsuojelutyötä, joten Rekku Rescue halusi auttaa löytöeläinkotia!



Huhtikuussa 2015 Rekku Rescue osallistui tarhalla kotia etsivien kymmenen kissan sterilointi- ja kastrointikuluihin. Nyt löytöeläinkodin kissat ovat valmiita muutamaan omiin koteihinsa eikä tarhalle tule enää näiden kissojen vuoksi ei-toivottuja pentuja!


Rekku Rescue toimii täysin lahjoitusvaroin. Ilman teidän apuanne emme pystyisi auttamaan näitä eläimiä. Haluamme myös parhaamme mukaan tukea kissojen paikallista kodinsaantia. Tämäkin kampanja pystyttiin toteuttamaan lahjoitusvaroilla - suuri kiitos lahjoittajille! Voit tulla mukaan auttamaan esimerkiksi liittymällä jäseneksi sivustolla http://rekkurescue.com/jaseneksi.php.



Voit myös osallistua keräykseen, jonka varat käytetään virolaisten kodittomien kissojen ja koirien hoitoon, leikkauskampanjoihin sekä tarhojen avustamiseen.

Tilinumero: FI09 5780 3820 0828 72
Viite:5225

Rekku Rescue ry:lle on myönnetty keräyslupa POL-2014-10502 ajalle 1.1.2015-31.12.2016 koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kiitos avustasi!

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Kotia etsivä Hilla- koira

Odottelee tarhalla,
koira omaa kotia
Hilla kaunis neitonen,
koira pystykorvainen!

Rapsutuksia rakastaa,
reippaana hän seuraa taluttajaa,
vielä olisi tytöllä, paljon annettavaa.

Onko sydämessäsi talossasi
koiran mentävä kolo,
mieti tarkkaan punnitse, millainen on olo.

Sääli ei koskaan ole,
koiran ottamiselle hyvä peruste,
harkitse, mieti, keskustele,
varaajan kanssa puhele,
olisiko sinun elämäntilanne
sopiva suloiselle Hillalle!
-Reeta Holmi-


Hilla on 8-vuotias narttukoira, joka odottaa kotia Pärnussa. Hilla on huomionkipeä ja rakastaa rapsutuksia. Sohvaperunaksi Hillasta ei kuitenkaan ole ja siitä saisi reippaan seuralaisen lenkille. Kauniiseen Hilla- koiraan pääset tarkemmin tutustumaan tästä. 

Arvonnan voittaja

Onnetar on nyt suorittanut arvonnan ja nimimerkki "Hiipi" valikoitui voittajaksi!
Onnea! 

Otatko yhteyttä sähköpostitse rekkublogi@gmail.com niin lähetämme voiton sinulle. Kiitos kaikille osallistujille ja kiitos myös toiveistanne postausten suhteen. Laitamme ne korvan taakse.

torstai 16. huhtikuuta 2015

PetExpo-messut 11.-12.4.2015

PetExpo-messut järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 10 - 12.4.2015 yhdessä Lapsi-, Lähiruoka- ja Luomumessujen sekä OutletExpon ja ModelExpon kanssa. Rekkujen tuttu vihreä teltta matkasi messuille, kuten kaikkina aikaisempina PetExpoina.



Rekkujen esittelypiste sijaitsi tänä vuonna PetExpon koirapuolella, joten maskotitkin olivat koiria. Launtaina standilla oli Bella ja sunnuntaina Rambo. Kiitos samaan aikaan olevien lapsimessujen, maskoteilla riitti pieniä rapsuttajia tasaisena virtana. Muutenkin Rekkujen standilla kävi vilske, kun messuvieraat tutustuivat esitteisiin ja ostivat kannatustuotteita sekä arpoja.



.















Rekku Rescuen vetonaula messuilla oli maskottien lisäksi Miraclen kynsitudio. Siellä sai edullisesti näyttävät messukynnet vaikkapa tassukuvioilla. Lauantaina kynsistudion ihastuttavin asiakas oli 2-vuotias pikkuneiti, joka malttoi istua paikallaan koko ajan ja seurasi hyvin kiinnostuneena omien kynsiensä lakkausta.

Rekkujen vuoden 2015 kalenterin teemana on pin up. Tätä samaa tyyliä noudatettiin myös messupukeutumisessa. Voit vielä osallistua lukija-arvontaamme 19.4 asti ja voittaa loppuunmyydyn kalenterimme omaksesi.


Messut ovat oivallinen tapa esitellä rescuetoimintaa isommalle yleisölle. Samalla tarjoutuu oiva tilaisuus kertoa, miten järjestöjen työtä voi tukea ja jakaa tietoa esimerkiksi eläinten steriloinnin tärkeydestä.

Kiitos kaikille, jotka kävitte Rekkujen standilla! Rekut ovat kevään ja kesän aikana monessa tapahtumassa mukana, toivottavasti näemme siellä uudestaan. Käythän myös tykkäämässä Facebook-sivuistamme.