Heinäkuussa avattiin Helsingin oma Kissakahvila Fredrikinkadulle, lähelle Kampin kauppakeskusta.
Ennestään vastaavantyyppinen kahvila löytyy jo Tampereelta ja Tallinnassakin on omansa. Helsingin kahvilan asukkaina ovat leppoisa löytökissataustainen raitapaita Pete ja viisi pentua, jotka vilistivät pitkin poikin kahvilaa niin, etten pysynyt laskuissa kuka olikaan kuka. Kissat olivat kahvilassa… noh kuin kotonaan - kuka nukkui milloin missäkin ja kuka tuli vuorollaan haistelemaan laukut ja varpaat ja viiletti sitten taas painimaan sisarusten kanssa. Kissakahvilassa ollaan kylässä kissojen kotona ja mennään niiden ehdoilla. Nukkuvaa kissaa ei saa häiritä eikä kissoja saa nostella. Kahvilan ikäraja on 7 vuotta.
Tiistaina 8.9. Kissakahvila järjesti yhdessä Koira- ja kissakoulu Heiluvan hännän kanssa luennon kissojen virikkeellistämisestä ja kouluttamisesta. Luento olikin loppuunmyyty ja paikalla oli vajaa parikymmentä innokasta osallistujaa. Luennoitsija Miira Hellstenin oma kissa Okra on virolainen katukatti ja tullut Miiralle aikoinaan Rekku Rescuen kautta. Miira on myös toiminut kotihoitopaikkana lukuisille Rekku Rescuen kautta kotia etsiville eläimille.
Reilun parin tunnin luennon aikana ehdittiin käydä läpi virikkeellistämisen ja kouluttamisen hyötyjä sekä katsella esimerkkivideoita (joiden katseluun myös osa Kissakahvilan kissoista osallistui enemmän kuin mielellään…) ja kysyä mieltä askarruttaneita kysymyksiä. Virikkeellistämisellä on lukuisia positiivisia vaikutuksia: muisti ja oppimiskyky paranevat, ihmisen ja eläimen suhde paranee, motoriikka kehittyy ja stressi lievittyy välittäjäaineiden lisääntyessä. Miira kävi perusteellisesti läpi syitä siihen, miksi kissan (ja muidenkin lemmikkien) tulisi tehdä töitä ruokansa eteen. Ruokakupeista luopuminen (tai niiden korvaaminen muotoilluilla virikekupeilla) on yksi helpoimpia tapoja aktivoida kissaa, ja koska ruoan saalistaminen on kissalle luontaista, se yleensä myös tekee töitä ruoan eteen mielellään, jos sille vain annetaan mahdollisuus. Pieni turhautuminenkin on vain hyväksi ja aktivoi kissaa lisää. Ruokaa voi piilotella esimerkiksi vessapaperihylsyihin tai aktivointipalloihin ja ruokana voi tarjota haastavampaa pureskeltavaa, kuten luita ja sitkeitä lihoja. Vinkkejä kissanlelujen toteutukseen löytyy mm. täältä.
Ympäristön monipuolistamiseksi Miiralla oli myös vinkkejä. Kissan maailma on kolmiulotteinen ja se arvostaakin myös mahdollisuutta viettää aikaa lattiatasoa korkeammalla. Kissakahvilassa tämä oli toteutettu hienosti (ja myös ihmissilmään tyylikkäästi) seinillä kulkevilla portailla ja katonrajassa olevilla lepotasoilla sekä seinän korkuisella raapimamatolla. Kissalle voi tarjota koreja, pahvilaatikoita, tunneleita tai tuoda ulkoa haisteltavaksi oksia tai vaikka linnunsulkia. Liian jännää ei saa olla, vaan kissan reaktioita uusiin asioihin on seurattava ettei kissa ahdistu. Leluja täytyy vaihdella ajoittain kyllästymisen välttämiseksi.
Monet sisäkissatkin tottuvat ulkoiluun valjaissa, kun asiassa edetään pienin askelin. Ensin totutellaan valjaisiin, sitten pikkuhiljaa valjaiden pukemiseen ja valjaissa sisällä liikkumiseen. Kylmiltään ulkoilemaan ei kannata lähteä. Verkotettu ikkuna, parveke tai terassi tuo tuulahduksia ulkoa ja antaa näköyhteyden ulkomaailman tapahtumiin.
Luennon loppupuoliskolla tutustuttiin eläinten koulutukseen mm. naksuttimen avulla. Hauskojen temppujen lisäksi kissan voi kouluttaa esim. pitämään kuljetuskoppaan menosta ja käyttäytymään hyvin hoitotoimenpiteissä ja eläinlääkärissä. Vinkkejä voi katsoa Dr. Sophia Yinin mainioista videoista. Linkkivinkkejä ja keskustelua löytyy Facebookista ryhmästä Kissakoulu Heiluva häntä.
Vaikka tuntuisi, että oma kissa olisikin laiska sohvaperuna (kuten allekirjoittaneen oma kissa, ja myönnettäköön että taitaa myös omistaja olla samanmoinen…), Miira antoi helposti toteutettavia vinkkejä, jotka varmasti sopivat kissalle kuin kissalle aktiivisuustasosta tai koulutettavuudesta huolimatta. Kaikki kissat ja omistajat ovat toki yksilöitä eikä kaikista tule agilitymestareita, mutta arkielämää saa varmasti monipuolisemmaksi ja motivoivammaksi pienilläkin muutoksilla. Se ehkäisee turhautumisesta johtuvaa epätoivottua käytöstä ja mikä parasta - se on hauskaa!
Ensi keskiviikkona 16.9. on vuorossa seuraava luento Kissakahvilassa, silloin aiheena on Kissojen ei-toivotun käytöksen ratkaisut. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Kissakahvilan Facebook-sivuilta.
Heiluvassa Hännässä on lokakuussa tulossa myös luento kissan ensiavusta.
Ennestään vastaavantyyppinen kahvila löytyy jo Tampereelta ja Tallinnassakin on omansa. Helsingin kahvilan asukkaina ovat leppoisa löytökissataustainen raitapaita Pete ja viisi pentua, jotka vilistivät pitkin poikin kahvilaa niin, etten pysynyt laskuissa kuka olikaan kuka. Kissat olivat kahvilassa… noh kuin kotonaan - kuka nukkui milloin missäkin ja kuka tuli vuorollaan haistelemaan laukut ja varpaat ja viiletti sitten taas painimaan sisarusten kanssa. Kissakahvilassa ollaan kylässä kissojen kotona ja mennään niiden ehdoilla. Nukkuvaa kissaa ei saa häiritä eikä kissoja saa nostella. Kahvilan ikäraja on 7 vuotta.
Tiistaina 8.9. Kissakahvila järjesti yhdessä Koira- ja kissakoulu Heiluvan hännän kanssa luennon kissojen virikkeellistämisestä ja kouluttamisesta. Luento olikin loppuunmyyty ja paikalla oli vajaa parikymmentä innokasta osallistujaa. Luennoitsija Miira Hellstenin oma kissa Okra on virolainen katukatti ja tullut Miiralle aikoinaan Rekku Rescuen kautta. Miira on myös toiminut kotihoitopaikkana lukuisille Rekku Rescuen kautta kotia etsiville eläimille.
Reilun parin tunnin luennon aikana ehdittiin käydä läpi virikkeellistämisen ja kouluttamisen hyötyjä sekä katsella esimerkkivideoita (joiden katseluun myös osa Kissakahvilan kissoista osallistui enemmän kuin mielellään…) ja kysyä mieltä askarruttaneita kysymyksiä. Virikkeellistämisellä on lukuisia positiivisia vaikutuksia: muisti ja oppimiskyky paranevat, ihmisen ja eläimen suhde paranee, motoriikka kehittyy ja stressi lievittyy välittäjäaineiden lisääntyessä. Miira kävi perusteellisesti läpi syitä siihen, miksi kissan (ja muidenkin lemmikkien) tulisi tehdä töitä ruokansa eteen. Ruokakupeista luopuminen (tai niiden korvaaminen muotoilluilla virikekupeilla) on yksi helpoimpia tapoja aktivoida kissaa, ja koska ruoan saalistaminen on kissalle luontaista, se yleensä myös tekee töitä ruoan eteen mielellään, jos sille vain annetaan mahdollisuus. Pieni turhautuminenkin on vain hyväksi ja aktivoi kissaa lisää. Ruokaa voi piilotella esimerkiksi vessapaperihylsyihin tai aktivointipalloihin ja ruokana voi tarjota haastavampaa pureskeltavaa, kuten luita ja sitkeitä lihoja. Vinkkejä kissanlelujen toteutukseen löytyy mm. täältä.
Ympäristön monipuolistamiseksi Miiralla oli myös vinkkejä. Kissan maailma on kolmiulotteinen ja se arvostaakin myös mahdollisuutta viettää aikaa lattiatasoa korkeammalla. Kissakahvilassa tämä oli toteutettu hienosti (ja myös ihmissilmään tyylikkäästi) seinillä kulkevilla portailla ja katonrajassa olevilla lepotasoilla sekä seinän korkuisella raapimamatolla. Kissalle voi tarjota koreja, pahvilaatikoita, tunneleita tai tuoda ulkoa haisteltavaksi oksia tai vaikka linnunsulkia. Liian jännää ei saa olla, vaan kissan reaktioita uusiin asioihin on seurattava ettei kissa ahdistu. Leluja täytyy vaihdella ajoittain kyllästymisen välttämiseksi.
Monet sisäkissatkin tottuvat ulkoiluun valjaissa, kun asiassa edetään pienin askelin. Ensin totutellaan valjaisiin, sitten pikkuhiljaa valjaiden pukemiseen ja valjaissa sisällä liikkumiseen. Kylmiltään ulkoilemaan ei kannata lähteä. Verkotettu ikkuna, parveke tai terassi tuo tuulahduksia ulkoa ja antaa näköyhteyden ulkomaailman tapahtumiin.
Luennon loppupuoliskolla tutustuttiin eläinten koulutukseen mm. naksuttimen avulla. Hauskojen temppujen lisäksi kissan voi kouluttaa esim. pitämään kuljetuskoppaan menosta ja käyttäytymään hyvin hoitotoimenpiteissä ja eläinlääkärissä. Vinkkejä voi katsoa Dr. Sophia Yinin mainioista videoista. Linkkivinkkejä ja keskustelua löytyy Facebookista ryhmästä Kissakoulu Heiluva häntä.
Vaikka tuntuisi, että oma kissa olisikin laiska sohvaperuna (kuten allekirjoittaneen oma kissa, ja myönnettäköön että taitaa myös omistaja olla samanmoinen…), Miira antoi helposti toteutettavia vinkkejä, jotka varmasti sopivat kissalle kuin kissalle aktiivisuustasosta tai koulutettavuudesta huolimatta. Kaikki kissat ja omistajat ovat toki yksilöitä eikä kaikista tule agilitymestareita, mutta arkielämää saa varmasti monipuolisemmaksi ja motivoivammaksi pienilläkin muutoksilla. Se ehkäisee turhautumisesta johtuvaa epätoivottua käytöstä ja mikä parasta - se on hauskaa!
Ensi keskiviikkona 16.9. on vuorossa seuraava luento Kissakahvilassa, silloin aiheena on Kissojen ei-toivotun käytöksen ratkaisut. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Kissakahvilan Facebook-sivuilta.
Heiluvassa Hännässä on lokakuussa tulossa myös luento kissan ensiavusta.
En tiennytkään että Suomestakin löytyy kissakahviloita, kiva
VastaaPoista