 | |||
Seuraava stoppimme oli Kuulikodu Hiidenmaalla. Ihana Kadri oli tehnyt kiirehtiväisille matkaajille pizzaa, ja kissat ja kaksi koiraa saivat paljon huomiota osakseen, halusivat tai eivät. Kuulikodu on todellinen eläinten paratiisi ja Kadri yksin pyrkii kaikkien eläinsuojeluhommiensa lomassa hoitamaan koko saaren villiintyneet kissat.
Kuulikodusta melkein viimeiseen lauttaan ehtiessämme kello olikin jo niin paljon, että ehdimme vain viskoa aidan yli hieman lahjoituksia Haapsalun uudelle tarhalle ja todeta paikan näyttävän hyvältä, vaikkakin sen sijainti heti maantien vieressä oli ikävä. Tästä jatkoimme matkaa Pärnuun unille. Seuraavana aamuna suuntasimme Pärnun tarhalle, jossa odottikin melkoinen määrä isoja koiria, pari parakillista kissoja sekä yksi valtaisa kani.
Pärnusta ajelimme Viljandiin ja kävimme harjaamassa ja uittamassa kuumaa kesäpäivää läähättäviä koiria. Karvaa lähti kokonaisen kylän rukkasten tekoon ja jatkoimme matkaa pohjoiseen yöksi, jotta ehtisimme hyvin vielä Rakvereen seuraavana päivänä.
Viimeisen päivän ainoa tarha, Rakvere, oli kaikista synkin. Se on vieläkin hyvin vankilamainen ja eläimiä on melko paljon. Tarha on betonimuurien sisällä, joten tuulta sinne ei juuri käy ja jokaisella koiralla on vain pieni koppi häkissä eikä katosta lainkaan. Viritimme pahimpiin häkkeihin lakanat seinille että koirat saivat edes vähän enemmän varjoa. Tarhan työntekijät toimivat kyllä parhaansa mukaan ja olivat lahjoituksista oikein mielissään. Muihin tarhoihin verrattuna useampi koira oli pelokas ihmisiä kohtaan. Surkeimmalta tuntunut Oscar pääsikin onneksi pian käyntimme jälkeen pois. Meidän sydämiämme sulattamassa oli myös kaksi 'pientä' ylisöpöä pentua sekä täysin sokea vanhus, joka otti huolenpidon tyytyväisenä vastaan. <3
Teette niin hyvää työtä <3
VastaaPoista