-
Kissakaveri- ja Koirakaveri-kampanjamme pyrkivät auttamaan tapauskohtaisesti ahdingossa olevia yksityishenkilöitä eläimen hoitoon liittyvissä kuluissa. Esittelemme ensimmäisenä kohteenamme pappakissan tarinan.
- "Itsenäisyyspäivän siivousta tehdessäni vanhaherra Kamu oli päässyt livahtamaan karkuun, luultavasti mattoja ulos viedessäni. Vasta myöhemmin illalla huomasin kissan kadonneen, Kamulla kun oli tapana myös mennä vaatekaappiin pitkille torkuille. Huhuilin ja huutelin, mutta kissaa ei näkynyt. Siitä alkoi 3 viikon paniikki. Seuraavana päivänä viritin loukun ja otin yhteyttä Etsijäkoiraliittoon, josta saimmekin heti seuraavana päivänä apua. Kissan jäljille päästiin, mutta ei löydetty sen olinpaikkaa. Herätyskello oli siitä lähtien soimassa aina aamuöisin, kun kiertelin paikkoja ja vein ruokaa niihin paikkoihin, jotka koira merkkasi. Ei jälkeäkään, päivästä toiseen etsin tuloksetta. Koko ajan oli vahva tunne, että Kamu on elossa. Tolkutin lapsillenikin, ettei missään vaiheessa saa luovuttaa! Jatkuvasti on ajateltava, että Kamu tulee takaisin kotiin. Se päivä tulikin - sain viestin, missä kerrottiin Kamun olevan löytöeläintalossa, joku oli toimittaanut kissan sinne. Hain samana päivänä huonokuntoisen kissan kotiin. Ensimmäinen yö meni kissaa vahtiessa, höppänä nukkui vieressäni. Aamulla kunto oli huonompi ja Rekku Rescuen vapaaehtoiset saapuivatkin kissaa nesteyttämään.
-
Pappakissa kävi kontrollikäynnillä perjantaina, ja seuraava kontrolli on taas 10 päivän päästä. Toisella käynnillä pappa sai silmätipat sekä antibiootin koska tulehdusarvot olivat edelleen koholla, mutta verensokeri oli hyvä ja ensimmäisellä käynnillä ollutta sydämen rytmihäiriötä ei enää ollut kuultavissa. Ruoka ja juoma maistuu oma-aloitteisesti ja vointi tuntuu menevän hitaasti mutta varmasti parempaan suuntaan.
Kiitos <3
VastaaPoistaToivotaan, että rahaa saadaan vielä kerättyä ihanalle Pappakissalle jatkokäyntejä varten.
VastaaPoista